HIV-rekisteri osoittaa: Suomi on saavuttanut YK:n HIV/AIDS-ohjelman tavoitteet

Aids-epidemian lopettaminen kansanterveydellisenä uhkana vuoteen 2030 mennessä on yksi YK:n kestävän kehityksen globaaleista tavoitteista.

Tavoitteena on, että 95 prosenttia kaikista hiv-tartunnan saaneista on diagnosoitu ja tietoisia tartunnastaan, 95 prosenttia diagnosoiduista saa hiv-lääkehoitoa ja 95 prosenttia hoidossa olevista potilaista on saavuttanut hyvän hoitotuloksen vuoteen 2025 mennessä.

Pyrkimyksenä on myös poistaa hiv-positiivisiin ja korkean riskin väestöryhmiin kohdistuvan stigma ja syrjintä, joka yhdessä 95-95-95-tavoitteen kanssa on edellytys hiv-epidemian hallinnalle sekä uusia tartuntojen ja hiv-tartuntoihin liittyvien kuolemien ehkäisylle.

Suomi onnistui saavuttamaan kaikki YK:n UNAIDS:n 95-95-95 tavoitteet vuonna 2023.  Suomessa 95-95-95 -tavoitteen saavuttamista seurataan THL:ssä HIV-rekisterin avulla, joka on yksi kansallista laaturekistereistä. 

Hyvä hoitotulos ehkäisee uusia tartuntoja

Vuonna 2023 Suomessa arvioitiin olevan noin 3 400 hiv-positiivista henkilöä, joista 96 prosenttia tiesi tartunnastaan. Heistä 96 prosenttia oli lääkehoidolla, ja lääkehoidossa olevista 96 prosentilla hoitotulos oli hyvä.

THL:n tutkimuspäällikkö Henrikki Brummer-Korvenkontion mukaan tulos on osoitus hoidon tehosta ja hyvästä laadusta sekä potilaiden sitoutumisesta hoitoon. "Hyvällä hoitotuloksella voidaan estää tartunnan eteneminen ja aids-kuolemat. Lisäksi sillä on iso merkitys uusien tartuntojen ehkäisemisessä, sillä onnistuneesti hoidettuna hiv ei tartu suojaamattomassa seksissä", toteaa Brummer-Korvenkontio.

Viivästyneiden diagnoosien osuus uusista hiv-diagnooseista on edelleen korkea

Vaikka Suomi on onnistunut saavuttamaan UNAIDS:n asettaman 95-95-95-tavoitteen kaikkien osa-alueiden suhteen, viivästyneiden diagnoosien osuus uusista diagnooseista on pysynyt korkeana ja oli 48 prosenttia vuonna 2023.

"Hiv-tartunnan varhainen toteaminen on tärkeää, koska sillä estetään jatkotartuntoja, vähennetään kuolemia ja pitkiä sairaalajaksoja sekä pienennetään terveydenhuollon kustannuksia. Tartuntojen varhaisempi diagnosointi edellyttää testauksen edelleen tehostamista ja kohdentamista erityisesti kohonneessa riskissä oleviin ryhmiin", kertoo HUS:n infektiosairauksien erikoislääkäri Pia Kivelä.

Hyvien tulosten ylläpitäminen ja edelleen parantaminen vaatii jatkuvaa hiv-epidemian ja hoidon seurantaa sekä tehokasta tartuntojen ennaltaehkäisyä. Tämä edellyttää kaikkien käytössä olevien toimien tehostamista ja oikein kohdentamista myös jatkossa.

Lisätietoja

• Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit
• HIV-rekisterin raportti

Pia Kivelä
Infektiosairauksien erikoislääkäri, HIV-rekisterin vastuuhenkilö 
HUS-yhtymä
puh. 050 428 6314
[email protected] 

Henrikki Brummer-Korvenkontio
Tutkimuspäällikkö, HIV-rekisterin vastuuhenkilö
THL
puh. 029 524 8455
[email protected]