Hoitajat ovat masennus- ja päihdepotilaita hoitavien verkostojen ytimessä
Hoitajat ovat keskeisin ammattiryhmä masennus- ja päihdepotilaita hoitaneiden ammattilaisten yhteistyöverkostoissa, kertoo tuore sosiaali- ja terveyskeskusten yhteistyöverkostoja selvittänyt tutkimus. Moniammatillisessa yhteistyössä hoitajat toimivat muita useammin yhdistävänä linkkinä eri ammattilaisten välillä.
Tutkimuksessa testattiin sosiaalista verkostoanalyysiä perusterveydenhuollon ammattilaisten välisen yhteistyön mallintamiseksi. Tutkimusaineistoina olivat hoitoilmoitusrekisterit (Avohilmo), henkilöstökysely sekä työntekijöiden haastattelut.
Hoitoilmoitusrekisterien tietojen ja kirjauksien perusteella muodostettiin ammattilaisten yhteistyöverkosto, joka kuvasi kontakteja samoja potilaita hoitaneiden ammattilaisten välillä (ns. potilaanjakoverkosto). Tutkimuksessa tarkasteltiin mielenterveys- ja päihdesyistä perusterveydenhuollossa asioineiden asiakkaiden käyntejä. Yhteistyön tiiviys ja moniammatillisuuden aste vaihtelivat potilasryhmittäin.
”On ollut hienoa huomata, että hoitoilmoitusrekistereihin kertyvä tieto soveltuu hyvin yhteistyöverkostojen tarkasteluun. Tuloksia ja verkostoanalyysimenetelmää voidaan hyödyntää sekä jatkotutkimuksessa että esimerkiksi hyvinvointialueiden toiminnan kehittämisessä”, toteaa THL:n tutkimusprofessori Marko Elovainio.
Vahvasti kollegoihinsa verkostoituneet työntekijät tyytyväisimpiä
Henkilöstökyselyssä kartoitettiin yhteistyön kannalta keskeisiä toimijoita ja laskettiin, kuinka moni työyhteisön jäsen oli valinnut kunkin yhteistyökumppaniksi. Monien nimeämät työntekijät olivat työhönsä tyytyväisempiä ja kokivat työnsä hallittavammaksi kuin muut. Lisäksi heillä oli muita vähemmän työpaikan vaihtoaikeita ja uniongelmia.
Aiemmissa tutkimuksissa tällaisia kollegojen usein valitsemia henkilöitä on pidetty tärkeinä toimijoina ryhmässään ja heitä on voitu arvostaa esimerkiksi tiedonlähteinä.
”Keskeisenä työntekijänä olemisen yhteys työntekijän hyvinvointiin saattaa osin selittyä sillä, että työntekijä saa kattavasti työssä tarvittavaa tietoa eri työntekijöiltä, ja hänen on sen ansiosta helpompi toimia työyhteisön jäsenenä ja hahmottaa oma roolinsa yhteistyökumppanina”, sanoo THL:n tutkija Laura Hietapakka.
Tilaratkaisuissa otettava huomioon yhteistyön tukeminen
Haastatteluissa tunnistettiin useita yhteistyötä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Erityisesti työntekijäpula ja toimimattomiksi koetut organisaation toimintakäytännöt olivat hankaloittaneet yhteistyötä. Yhteiset tilat puolestaan edistivät yhteistyötä, tuen saamista ja kollegoihin tutustumista.
”Sote-organisaatioiden tilaratkaisuja mietittäessä olisikin hyvä ymmärtää kasvokkain kohtaamisen merkitys vuorovaikutuksessa sen sijaan, että pohdittaisiin vain tiloihin liittyvien kustannussäästöjen saamista”, toteaa hankkeen vastuullinen tutkija, tutkimusprofessori Timo Sinervo.
Tutkimushanke toteutettiin seitsemässä kunnassa vuosina 2021–2024. Hanke on saanut rahoitusta Työsuojelurahastolta.
Lisätietoa
Elovainio, M., Hietapakka, L., Gutvilig, M., Niemi, R., Komulainen, K., Pulkki-Råback, L., Väisänen, V., Sinervo, T. & Hakulinen C. (2024). Variation in patient-sharing network characteristics of health care professionals treating different mental and substance use disorder patient sub-groups in primary care. International Journal of Social Psychiatry, August 30.
Timo Sinervo
tutkimusprofessori, hankkeen vastuullinen tutkija
THL
puh. 029 524 7231
sähköposti: [email protected]
Laura Hietapakka
tutkija
THL
puh. 029 524 7404
sähköposti: [email protected]
