Huono-osaisimmilla asuinalueilla hävitään eniten rahaa oman alueen rahapeliautomaatteihin
Alueilla, joilla huono-osaisuus on yleistä, hävitään eniten rahaa oman asuinalueen rahapeliautomaatteihin, selviää THL:n tutkimuksesta. Myös rahapeliautomaattien saatavuus eli automaattien määrä suhteessa asukasmäärään, on korkeinta huono-osaisimmilla postinumeroalueilla, vaikka automaattien määrä on kaikkiaan vähentynyt merkittävästi.
Tutkimuksessa huono-osaisuudella tarkoitettiin alueen matalaa tulotasoa, vain peruskoulun käyneiden asukkaiden korkeaa osuutta sekä korkeaa työttömyysastetta. Tutkimuksen aineistot ovat vuodelta 2022, jolloin rahapeliautomaattien määrä Manner-Suomessa oli yhteensä noin 12 000. Automaattien määrä oli laskenut peräti noin 10 000:lla aiemmasta tarkastelusta, joka tehtiin vuosina 2018–2019.
Asuinalueilla, joissa huono-osaisuus on yleistä ja automaatteja on paljon, ovat asukaskohtaiset tappiot kaikkein suurimmat. Vahvimmin automaattien saatavuuteen ovat yhteydessä alueen asukkaiden alhainen tulo- ja koulutustaso.
”Tätä voi ajatella eräänlaisena noidankehänä. Mitä enemmän huono-osaisuutta asuinalueella on, sitä enemmän kulutetaan rahapeliautomaatteihin ja sitä tiheämmin automaatteja myös alueelta löytyy. Hävityt rahat lisäävät eriarvoisuutta ja pelihaittojen riskiä entisestään”, toteaa erikoistutkija Jani Selin THL:stä.
”Rahapeliautomaattien määrä on vähentynyt huomattavasti pakollisen tunnistautumisen sekä pandemian myötä, jolloin esimerkiksi kaupat poistivat niitä tiloistaan. Automaatteja on kuitenkin edelleen saatavilla enemmän huono-osaisilla asuinalueilla”, Selin jatkaa.
Rahapeliautomaattien sijoittelun tarkempi sääntely tarpeen
Arpajaislain mukaan automaattien sijoittelu tulee suunnitella siten, että niiden pelaamisesta aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Suomessa on käytössä rahapeliautomaattien hajasijoittelumalli eli niitä on sijoiteltu arkisiin ympäristöihin, kuten kauppoihin, huoltoasemille ja kioskeille. Automaatteja on myös erillisissä pelisaleissa.
”Arpajaislain sanamuodot haittojen minimoinnista eivät tutkimuksemme tulosten valossa toteudu, vaikka rahapeliautomaattien sijoittelusta on keskusteltu vuosia”, toteaa tutkimuspäällikkö Susanna Raisamo THL:stä.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että automaattien siirtoa erillisiin tiloihin selvitetään. Selvittämisen tarve on mainittu myös käynnissä olevan rahapelijärjestelmähankkeen asettamispäätöksessä.
Automaattien sijoittelun tiukempi sääntely on THL:n tutkijoiden mukaan perusteltua rahapelihaittojen ja alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi.
”Niin kauan, kun automaattien sijoittelua ei säädellä vaan ratkaisut tekee peliyhtiö itsenäisesti ja nojaten liiketaloudellisiin perusteisiin, automaattien keskittyminen haavoittuville asuinalueille jatkuu”, Raisamo arvioi.
Ensimmäinen tutkimus laatuaan
Tutkimuksessa yhdistettiin Tilastokeskuksen aluetason väestötietoja sekä tarkkoja rahapeliautomaattipelaamista koskevia kulutustietoja. Tulokset ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia.
”Tämä on tiettävästi ensimmäinen tutkimus, joka perustuu täsmällisiin tietoihin paikallisten asukkaiden pelikulutuksesta oman asuinalueensa automaatteihin”, Selin kuvailee.
Lisäksi myöhemmin tänä vuonna julkaistaan tutkimustuloksia Espoon, Helsingin ja Vantaan osalta.
”Tulevat tutkimustuloksemme perustuvat aluetason sosioekonomisiin tietoihin ja anonymisoituihin pelikulutustietoihin, joten ne antavat entistä tarkempaa tietoa automaattien saatavuuden, pelikulutuksen ja sosioekonomisten tekijöiden yhteydestä”, kertoo tutkija Pasi Okkonen THL:stä.
Lisätietoja:
Jani Selin (Rahapelipolitiikka)
erikoistutkija
THL
puh: 029 524 7146
sähköposti: [email protected]
Susanna Raisamo (Rahapelipolitiikka)
tutkimuspäällikkö
THL
puh: 029 524 6719
sähköposti: [email protected]
Pasi Okkonen (Paikkatiedot ja maantieteellinen saatavuus)
tutkija
THL
puh: 029 524 8592
sähköposti: [email protected]
