Hyvinvointialueiden digistrategiat moninaisia – kansallisen strategian tavoitteet heijastuvat niissä melko hyvin
Hyvinvointialueiden digitalisaation ja tiedonhallinnan strategista johtamista tehdään hyvinvointialueilla hyvin eri tavoin, mutta lähes kaikilla alueilla on olemassa tai valmisteilla oleva digistrategia. Tieto ilmenee tilannekuvasta, jota varten selvitettiin hyvinvointialueiden julkisia digitalisaation ja tiedonhallinnan strategisia asiakirjoja keväällä 2024.
”Suurin osa hyvinvointialueista on valinnut digitalisaation ja tiedonhallinnan strategiseen johtamiseen erillisen digistrategian, kun taas osalla digitalisaatiota käsitellään osana muita strategisia asiakirjoja”, kertoo tutkija Elina Kärkkäinen THL:stä.
”Hyvinvointialueilla tehdyt valinnat kertovat monista eri tavoista toteuttaa strategista johtamista. Osassa digistrategioita on mukana esimerkiksi yksityiskohtaisia suunnitelmia muutoksen johtamisesta, kun taas toisissa tarkemmat suunnitelmat vaikkapa digitalisaatiomuutoksen edellyttämän toiminnan arvioinnista on dokumentoitu toisaalla”, Kärkkäinen jatkaa.
Kärkkäisen mukaan nyt julkaistu tilannekuva ei sovellu alueiden vertailuun, sillä digistrategiat on julkaistu eri vaiheissa hyvinvointialueiden alkutaivalta, ne ovat eri laajuisia, ja alueilla on muitakin asiakirjoja ja toimia, joilla digitalisaatiota pyritään edistämään.
Alueiden tavoitteet kansallisen digistrategian mukaiset
Kansallisen ”Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi” -digistrategian tavoitteet heijastuvat alueiden digistrategioissa melko hyvin. Tilannekuvassa mukana olleiden digistrategioiden mukaan alueilla halutaan erityisesti panostaa asiakkaiden käytössä oleviin digitaalisiin palveluihin. Suurin osa alueista tavoittelee myös sellaisten kehittyneiden teknologisten ratkaisujen käyttöä, joilla voidaan muun muassa vähentää sote-henkilöstön työkuormaa. Lisäksi kirjaukset kertoivat tavoitteista käyttää palveluista saatavaa tietoa johtamisen, päätöksenteon tai kehittämisen tukena sekä tukea asiakkaan omatoimisuutta hyvinvoinnin, terveyden tai toimintakyvyn ylläpidossa. Hieman harvemmin näkyi tavoite tehdä digitaalisesta asioinnista ensisijaista sille sopivissa tilanteissa.
”Monet hyvinvointialueiden digistrategiat oli julkaistu ennen kansallista digistrategiaa, minkä vuoksi on luontevaa, että niistä löytyi myös kansallisen digistrategian ulkopuolisia tavoitteita. Myös alueiden erilaiset lähtötilanteet näkyvät – esimerkiksi osassa alueiden digistrategioita heijastui asiakas- ja potilastietojärjestelmien epäyhtenäisyys ja niiden yhtenäistämisen tavoitteet”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko.
Tilannekuvien luominen on keskeistä myös jatkossa, jotta digitalisaation etenemistä sote-palveluissa voidaan seurata hyvinvointialueilla ja kansallisella tasolla. Tietoa nykytilanteesta voidaan hyödyntää muun muassa hyvinvointialueiden toiminnan kehittämisessä ja kansallisen ohjauksen kehityskohteiden valinnassa.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Manner-Suomen hyvinvointialueilta maalis-huhtikuussa 2024 löytyneitä digistrategioita (11 kpl) sekä hyvinvointialueiden vastauksia digistrategioita käsittelevään kyselyyn (13 kpl).
Lisätietoa:
Elina Kärkkäinen
tutkija, palvelujärjestelmän tutkimus
[email protected]
Tuulikki Vehko
tutkimuspäällikkö, palvelujärjestelmän tutkimus
[email protected],
digitaalisen sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta
