Hyvinvointialueilla merkittäviä eroja opiskeluhuoltopalveluissa
Opiskeluhuoltopalvelujen toteutumisessa on suuria alueellisia eroja, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta raportista. OPA 2024 -tiedonkeruun hyvinvointialuekohtaisia tuloksia kokoava julkaisu tuo esiin eroja muun muassa opiskeluhuoltopalvelujen saatavuudessa, yhteistyössä muiden tahojen kanssa sekä mielenterveysongelmiin käytetyssä työajassa.
”Tulosten mukaan opiskeluhuoltopalvelujen työ ja yhteistyö sekä palvelujen saatavuus vaihtelevat hyvinvointialueittain, mikä asettaa lapset ja nuoret alueellisesti eriarvoiseen asemaan”, toteaa ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola THL:stä.
"Pelkkä kansallinen tarkastelu jättää piiloon suuret alueelliset erot. Lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden turvaaminen edellyttää ajankohtaista alueellista tietoa opiskeluhuoltopalvelujen kehittämiseksi.”
Raportti kokoaa alueellista tietoa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen tilanteesta. Tulokset perustuvat keväällä 2024 toteutettuun kyselyyn, johon vastasi 1 681 opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaista.
Opiskeluhuoltopalvelujen saatavuudessa selviä eroja
Erityisen selviä eroja havaittiin siinä, kuinka nopeasti ei-kiireelliset tapaamisajat järjestyivät. Esimerkiksi viimeistään viikon sisällä ei-kiireellisen ajan saattoi keväällä 2024 tarjota
• 100 % Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan terveydenhoitajista, mutta vain 62 % Etelä-Karjalassa ja Pirkanmaalla,
• 86 % Kymenlaakson kuraattoreista, mutta vain 63 % Etelä-Pohjanmaalla,
• 82 % Vantaa-Keravan psykologeista, mutta vain 27 % Keski-Suomessa.
Koko maan tuloksissa lääkäripalvelujen saatavuus ei-kiireellisissä asioissa oli merkittävästi heikompi kuin muilla ammattiryhmillä. Viidesosa (18 %) lääkäreistä ei pystynyt tarjoamaan tapaamisaikaa lainkaan tai se siirtyi yli kuukauden päähän. Alueellista tarkastelua heikensi lääkärivastaajien pieni määrä.
Mielenterveyteen liittyvä työ yhä keskeisemmässä roolissa
Ammattilaisten mukaan mielenterveysongelmiin käytetty osuus työajasta on merkittävä: toisella asteella työskentelevillä psykologeilla 80 % työajasta kohdistui mielenterveysongelmiin, lääkäreillä osuus oli 65 %.
Myös tarkkaavuushäiriöiden selvittelystä, hoidosta ja seurannasta on monin paikoin tullut opiskeluhuoltopalveluille uusi iso tehtävä, vaikka palvelujen lainsäädännölliset tehtävät eivät opiskeluterveydenhuoltoa lukuun ottamatta sisällä sairauksien hoitoa. Tarkkaavuushäiriöihin käytetty työaika vaihteli alueittain ja ammattiryhmittäin.
Monialaisen yhteistyön toimivuus vaihtelee
Monialaisen yhteistyön toimivuus on keskeistä opiskeluhuoltopalvelujen työn laadun ja vaikuttavuuden kannalta. Tulosten mukaan yhteistyön tiheys lastensuojelun ja mielenterveyspalvelujen kanssa vaihteli hyvinvointialueilla merkittävästi.
Kokemukset opettajayhteistyön muutoksista sote-uudistuksen jälkeen olivat hyvin erilaisia eri hyvinvointialueilla. Yleisintä kuitenkin oli kokemus yhteistyön pysymisestä ennallaan.
Hyvinvointialuekohtaisia tuloksia opiskeluhuoltopalvelujen OPA 2024 -seurannasta
