Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Hyvinvointialueilla on keskeinen tehtävä turvata alueensa ihmisten yhdenvertaisuus
Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien. Hyvinvointialueilla on keskeinen tehtävä turvata alueensa ihmisten yhdenvertaisuus ja huolehtia siitä, että palvelut ovat saatavilla syrjimättömästi ja esteettömästi.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on lähettänyt kirjeen hyvinvointialueille tukemaan alueiden lakisääteistä yhdenvertaisuussuunnittelua. Kirjeeseen on koottu yhdenvertaisuusvaltuutetun keskeisiä kannanottoja ja suosituksia koskien syrjintää ja yhdenvertaisuuden edistämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä pelastustoimessa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kirjeessä kerrotaan yleisesti yhdenvertaisuudesta ja syrjinnästä sekä siitä, miten yhdenvertaisuuslain velvoitteet tulee ottaa huomioon hyvinvointialueiden toiminnassa. Kirjeessä esitetään esimerkiksi suosituksia palvelujen ja asiakastilojen saavutettavuuden varmistamisesta sekä tietoa asiakkaiden kielellisistä oikeuksista ja tulkkauksen järjestämisestä. Lisäksi kirjeeseen on koostettu tietoa yhdenvertaisuussuunnittelusta ja ohjeita suunnittelun toteuttamisesta.
Yhdenvertaisuuden huomioiminen sosiaalipalveluissa
Vammaispalvelulain mukaiset palvelut toteutuvat osalle vammaisista ihmisistä liian usein vasta hallinto-oikeuden päätöksien kautta. Kunnat ovat saattaneet säästösyistä omaksua tiukan linjan palveluiden myöntämisessä. Kuntien linjaukset liittyvät usein kuntien omiin soveltamisohjeisiin, joissa ei välttämättä oteta lainkaan huomioon yhdenvertaisuuslakia, perus- ja ihmisoikeuksia sekä relevanttia ja koko ajan kehittyvää oikeuskäytäntöä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kanta on, että kunnat eivät palvelupäätöksiä tehdessään ole riittävästi toteuttaneet perus- ja ihmisoikeusmyönteistä laintulkintaa tai ole ottaneet huomioon perusoikeuksia tai yhdenvertaisuuslakia vammaispalveluja koskevien lakien tulkinnassaan. Tämä johtaa alimitoitettuihin
palveluihin, koska vain osa päätöksistä päätyy käsiteltäväksi hallinto-oikeuksissa.
Hyvinvointialueiden tulee ennen kaikkea turvata palvelujen saaminen sekä varmistaa, että hyvinvointialueiden käytännöt eivät johda vammaisten henkilöiden syrjivään kohteluun ja vammaispalvelut toteutuvat niin että vammaiset ihmiset pääsevät niiden avulla yhdenvertaisesti osallistumaan yhteiskuntaan ja elämään itsenäistä ja omannäköistä elämää. Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä oleva uusi vammaispalvelulaki on tässä keskeisessä osassa, kun hyvinvointialueet ryhtyvät sitä soveltamaan.
- Vammaispalvelupäätöksiä tulee aina ohjata yksilöllinen harkinta ja kunkin vammaisen henkilönyksilöllisten avun ja tuen tarpeiden sekä elämäntilanteen selvittäminen kokonaisuudessaan ja vammaista henkilöä itse kuullen.
- Järjestämistapojen on joustettava, ei vammaisen ihmisen. Yhdenvertaisuuslain 15 § kohtuulliset mukautukset koskevat myös vammaispalveluita, erityisesti niiden järjestämistapaa. Mukautukset on otettava huomion myös asioinnissa.
- Taloudelliset perusteet eivät saa rajoittaa niiden palveluiden myöntämistä, joihin henkilöllä on subjektiivinen oikeus.
- Mitään vammaryhmää, kuten autismikirjoon kuuluvia lapsia, ei saa kategorisesti sulkea vammaispalveluiden ulkopuolelle. Palveluita myönnettäessä ratkaisevaa ei ole yksittäinen diagnoosi, vaan avun ja tuen tarpeen suhde henkilön elinympäristöön.
- Palveluiden on tuettava vahvasti vammaisen henkilön työelämäosallisuutta, oikeutta opiskella, harrastaa, osallistua yhteiskuntaan ja viettää perhe-elämää. Mitään elämänaluetta tai toimintaa ei voi ohjeistuksella sulkea pois palveluiden piiristä ilman, että jokaisen vammaisen asiakkaan yksilöllinen tilanne selvitetään ja otetaan huomioon.
