Ihmisen ja luonnon hyvinvointi kansallisen päätöksenteon tavoitteeksi – THL julkaisi ehdotuksen hyvinvointitaloudellisesta ohjausmallista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut ehdotuksen hyvinvointitaloudellisesta ohjausmallista ja seurantaindikaattoreista. Kyse on mallista, jonka avulla voidaan suunnitella politiikkatoimia ja seurata, millaisia vaikutuksia niillä on paitsi talouteen, myös sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Ohjausmalli tuo kestävyyden näkökulmaa esimerkiksi hallitusohjelman ja valtion budjetin laatimiseen. Mallissa ehdotetaan esimerkiksi tulevaisuusvaltuutetun nimeämistä sekä laajan kansalaiskuulemisen toteuttamista.

Taloudellinen kehitys Suomessa ja muissa korkean elintason maissa on tapahtunut ekologisen kestävyyden kustannuksella. Tutkimustiedon mukaan sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa, ja kestävyystavoitteiden saavuttaminen vaatii näiden kolmen näkökulman tasapainottamista. 

”Suomi on hyvinvointitaloudellisen ajattelun edelläkävijä, mutta meiltä on puuttunut sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä tasapainottava ohjausmalli ja seurantamittaristo kansallisen tason päätöksenteossa. Esimerkiksi Virossa suunnitellaan ja seurataan pitkän aikavälin politiikkatoimia kestävän kehityksen turvaamiseksi. Näin puolueet ovat voineet sitoutua yli hallituskausien ulottuviin tavoitteisiin”, toteaa hanketta johtanut tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

Kestävyyden arvioinnilla varmistetaan päätöksenteon vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen

Hyvinvointitaloudellinen ohjaus sisältää ajatuksen, että arviot hyvinvoinnin ja kestävyyden osa-alueiden kehityksestä ohjaavat päätöksentekoa. Nykyisessä hallitusohjelmassa on sitouduttu edistämään toimia kestävyyden arvioimiseksi.

”Hyvinvointitaloudellista tietopohjaa on tärkeää vahvistaa yhdessä julkisen hallinnon ja sektoritutkimuslaitosten kanssa. Tutkimuslaitosten yhteistyötä tarvitaan sekä toteutuneen kehityksen tulkinnassa että tulevien kehityskulkujen ennakoinnissa”, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, THL:n johtaja Piia Aarnisalo toteaa.

”Tiiviimpi yhteistyö sektoritutkimuslaitosten kanssa voisi hyödyttää valtioneuvoston luomaa tilannekuvaa kestävyyden osalta esimerkiksi vuotuisessa kestävyysarvioinnissa”, korostaa hankkeen ohjausryhmään kuuluva valtioneuvoston kanslian yhteiskuntapolitiikan suunnitteluyksikön päällikkö Jouni Varanka.

Hyvinvointitaloudellinen ohjausmalli on kehitetty Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) Hyvinvointitaloudellisten vaikutusten arviointimekanismi -projektissa. THL on saanut rahoitusta Kestävän kasvun ohjelmaan EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Työtä ohjausmallin ja indikaattoreiden toimeenpanemiseksi jatketaan ensi vuonna. THL on sitoutunut edistämään hyvinvointitaloutta myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Lisätiedot

Hyvinvointitaloudellinen ohjausmalli Suomelle - Hyvinvointitaloudellisten vaikutusten arviointimekanismi -projektin loppuraportti

Heikki Hiilamo
THL
puh. 029 524 6150
[email protected]

Piia Aarnisalo
THL
puh. 029 524 7048
[email protected]

Jouni Varanka
Valtioneuvoston kanslia, strategiaosasto
puh. 029 516 0177
[email protected]