Ikääntyneiden mielen hyvinvointi varsin hyvällä tasolla

FinSote 2020 -tutkimuksen tulosten mukaan ikääntyneiden mielen hyvinvointi on varsin hyvällä tasolla. Mielen hyvinvointi koostuu muun muassa vaikuttamismahdollisuuksista omaan elämään, myönteisestä suhtautumisesta tulevaisuuteen sekä tyydytystä tuottavien sosiaalisten suhteiden olemassaolosta. Mielen hyvinvointia mitattiin positiivisen mielenterveyden WEMWBS-mittarin lyhyemmällä, seitsemän väittämän versiolla. Kyselyyn vastasi 65 vuotta täyttäneistä miehistä 6 700 ja samanikäisistä naisista 8 600.

Miehet saavuttavat naiset mielen hyvinvoinnissa 75–80-vuotiaana

Mielen hyvinvointia oli eniten 65–74-vuotiailla, ja naisilla tässä ikäryhmässä enemmän kuin miehillä. Aiemmin on havaittu, että kyseisellä ikäryhmällä on mielen hyvinvointia suomalaisesta väestöstä eniten. Huomioitavaa kuitenkin on, että FinSote 2020 -tutkimuksessa mielen hyvinvointia oli vähiten kaikkein vanhimmilla. Naisilla korkean mielen hyvinvoinnin omaavien osuus alkoi vähetä 75 ikävuoden jälkeen, miehillä 80 ikävuoden jälkeen. 

Kun analysoitiin mahdollisia mielen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, todettiin, että korkeaan mielen hyvinvointiin yhteydessä oli muun muassa ei-yksinäiseksi itsensä tunteminen, hyvä fyysinen terveys, turvallisuuden tunne, 70–74-vuoden ikä, aktiivinen osallistuminen, tyytyväisyys ihmissuhteisiin ja naissukupuoli. 

Suurin osa tuntee itsensä onnelliseksi 

Suurin osa 65 vuotta täyttäneistä tunsi itsensä koko ajan, huomattavan tai suurimman osan ajasta onnelliseksi. Miehet ja naiset kokivat onnellisuutta yhtä paljon. 

Ei lainkaan onnelliseksi tuntevien määrä oli enimmilläänkin noin kahdeksan prosenttia yli 90-vuotiaiden naisten ikäryhmässä. Vastaajien subjektiivinen turvallisuudentunne oli myös hyvällä tasolla. Se oli korkeimmillaan 65–69-vuotiailla, mutta ei laskenut vanhemmissakaan ikäryhmissä kovin alas. 

Turvattomaksi itsensä tuntevien määrä oli enimmillään seitsemän prosenttia, yli 90-vuotiaiden naisten ikäryhmässä.

Ikääntyneiden mielen hyvinvointiin kiinnitettävä huomiota

Vaikka ikääntyneiden mielen hyvinvointi vaikuttaa olevan varsin hyvällä tasolla, tulisi mielen hyvinvointia edistää kiinnittämällä huomiota ikääntyneiden psyykkisten voimavarojen, vaikuttamismahdollisuuksien sekä tyydytystä tuottavien sosiaalisten suhteiden tukemiseen. 

Yhteisötasolla tarvitaan toimia osallisuuden vahvistamiseksi ja edellytysten rakentamiseksi sille, että iäkkäät voivat kokea itsensä hyödylliseksi ja elämänsä merkitykselliseksi. Erityisesti kaikista vanhimpien ikääntyneiden mielen hyvinvointiin ja sen tukemiseen on kiinnitettävä huomiota.  

Satu Viertiö, Elli Lukkarinen, Nina Tamminen, Sirkkaliisa Heimonen, Minna-Liisa Luoma, Pia Solin. Ikääntyneiden mielen hyvinvointi: FinSote 2020. Tutkimuksesta tiiviisti 36/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

Lisätietoja

Satu Viertiö
erikoistutkija 
Mielenterveystiimi, THL
[email protected]

Pia Solin
johtava asiantuntija
Mielenterveystiimi, THL
[email protected]

Elli Lukkarinen
suunnittelija
Mielenterveystiimi, THL
[email protected]