Jätevesilähteen etäisyys uimarannasta vaikuttaa merkittävästi sen aiheuttamaan infektioriskiin – etenkin norovirusriski kohoaa
(Kuva: Tiina Tulonen)
Suomessa uimaveden laatu on yleisesti hyvä, mutta veden saastumista esiintyy ajoittain. Veden laatua voivat heikentää erilaiset jätevesivuodot ja -päästöt, kuten pumppaamojen vikatilanteissa ympäristöön päätyvät viemärivedet, mutta myös rankkasateiden mukanaan tuomat eläinperäiset huuhtoumat.
Valumavesien infektioriskejä tutkineessa hankkeessa selvitettiin noroviruksen ja kampylobakteerien aiheuttamia infektioriskejä uimavedessä. Tutkimuksessa hyödynnettiin mikrobiologista riskinarviointityökalua (Quantitative Microbial Risk Assessment, QMRA).
Laskelmien mukaan riski saada uimavedestä noroviruksen aiheuttama suolistotulehdus on suurempi kuin riski kampylobakteerin aiheuttamaan infektioon. Jätevesilähteen, kuten jätevedenpuhdistamon purkuputken etäisyydellä uimarannasta on suuri merkitys. Jos jätevesiä päätyy uimarantojen lähelle, erityisesti norovirusinfektioiden riski kohoaa merkittävästi, 1,5–20-kertaiseksi. Sen sijaan eläintilojen valumavedet eivät aiheuttaneet yhtä suurta infektioriskiä.
”Kun hellekausina ihmiset kerääntyvät uimarannoille, mahdollisissa saastumistapauksissa altistuvien määrä lisääntyy. Infektioriskin vuoksi uimarantavettä tai muitakaan pintavesiä ei tulisi niellä”, muistuttaa THL:n erikoistutkija Päivi Meriläinen.
Tutkimuksessa laskettiin infektioiden lukumääriä myös kuvitteellisessa pohjavedenottamon tulvatilanteessa, jossa jokivettä päätyisi talousveden joukkoon. Tällöin suuri joukko ihmisiä voisi päätyä juomaan taudinaiheuttajamikrobeja sisältävää talousvettä ja sairastuneita voisi olla todella paljon.
Päästöjen laimenemista tutkittiin geenimarkkerien avulla
Puhdistetut jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamoilta alapuolisiin vesistöihin purkuputkea pitkin. Puhdistuksessa jätevedestä poistetaan pääasiassa ravinteita ja jätevesien desinfiointi ennen vesistöihin laskemista on vielä melko harvinaista. Näin ollen puhdistettunakin jätevesi sisältää melko paljon suoliston mikrobeja. Tutkimuksessa mukana olleille kohdealueille laskettiin jäteveden laimenemiskerroin. Laskelmissa hyödynnettiin geenimarkkerimenetelmää.
Jätevesien purkupaikoilta mitattua ihmisten ulosteisiin viittaavaa HF183-geenimarkkerien määrää verrattiin uimarannoilta löydettyjen geenimarkkerien määriin. Varsinaisten taudinaiheuttajamikrobien voidaan olettaa laimenevan samassa suhteessa.
”Vastaavanlaista menettelyä voidaan jatkossa käyttää myös muissa vesistökohteissa, joissa on tarve arvioida vedenkäyttäjien mikrobiriskejä”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Tarja Pitkänen.
Innovatiivisia ratkaisuja jäte- ja valumavesien puhdistamiseen
Maankäytön vuoksi jäte- tai valumavesien päätymistä uimarantojen läheisyyteen ei aina voida välttää. Silloin tarvitaan kustannustehokkaita puhdistusmenetelmiä. Yksi tehokkaista ratkaisuista ovat rakennetut kosteikot. Lisäksi voidaan käyttää erilaisia suodatinratkaisuja ja desinfiointimenetelmiä.
”Olemme tänä keväänä testanneet biohiilisuodattimien kykyä poistaa jäteveden mikrobeja laboratorio-olosuhteissa”, sanoo tutkimuspalvelupäällikkö Jarkko Nummela Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Hankkeessa selvitetään myös Ypäjän Hevosopiston alueella Loimijokeen laskevaan ojaan asennetun hiekka-biohiilisuotimen toimivuutta ja tutkitaan alhaisen energiatarpeen UV-LED-teknologiaan perustuvia desinfiointiratkaisuja.
Monen toimijan yhteishanke
Tutkimukset ovat osa Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi (VAIR) -hanketta, jossa ovat mukana Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hämeen Ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Hämeen Liiton rahoittama. Hanketta rahoittavat myös HS-Vesi ja Riihimäen Vesi.
Tutkimusryhmän erilaisten saastelähdejäljitysmenetelmien käyttökelpoisuutta Suomen olosuhteissa selvittänyt alkuperäisjulkaisu on hyväksytty julkaistavaksi Frontiers in Microbiology -lehdessä.
Hanke järjestää keskiviikkona 26.5.2021 kansainvälisen asiantuntija seminaarin ”Solutions preventing hygiene and other contamination risks caused by discharged waters”. Seminaari on osa Open Bioeconomy Week -tapahtumaa.
Lisätiedot
Open Bioeconomy Week -tapahtuma 25-27.5.2021
Ypäjällä tutkitaan hevostarhojen valumavesien puhdistusta hiekka-biohiilisuodattimilla
(Luonnonvarakeskuksen uutinen 14.12.2020)
Tiina Tulonen
Projektipäällikkö
Helsingin yliopisto
p. 050 357 3126
[email protected]
Tarja Pitkänen (vesivälitteiset infektioriskit)
johtava asiantuntija
THL
p. 029 524 6315
[email protected]
Markku Saastamoinen (eläintilat)
johtava tutkija
Luonnonvarakeskus
p. 040 546 9879
[email protected]
Jarkko Nummela (biohiili)
tutkimuspalvelupäällikkö
HAMK Bio
p. 050 574 5193
[email protected]
Harri Mattila (kansainvälinen yhteistyö)
tutkijayliopettaja
HAMK
p. 050 554 5645
[email protected]
