Hyppää sisältöön

Kaikkien yliopistosairaaloiden tuottavuus laski vuonna 2020

Julkaisuajankohta 4.3.2022

Vuoden 2020 aikana sairaanhoitopiirien tuottama palvelutuotanto laski samalla kun kustannukset nousivat. Palvelutuotannon lasku johtui alkuvuonna 2020 alkaneesta koronaepidemiasta.

Koronaepidemian takia sairaanhoitopiirit joutuivat siirtämään kiireettömiä hoitoja ja varaamaan resursseja epidemiapotilaiden hoitoon pois muusta palvelutuotannosta. Potilaita lähetettiin erikoissairaanhoitoon vuotta 2019 vähemmän ja myös kiireellinen hoito väheni vuodesta 2019.

Julkisen somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksista lähes yli 98 prosenttia aiheutuu yliopisto- ja keskussairaaloiden toiminnasta.

Koronaepidemian vaikutukset vaihtelivat alueittain. Resursseja koronapotilaiden vaativaan hoitoon siirrettiin erityisesti Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa, jossa myös erikoissairaanhoidon tuottavuus laski eniten yliopistosairaaloista.

Oulun yliopistollinen sairaala oli tuottavin yliopistosairaala vuonna 2020.

Tuottavuuden kehitys (episodituottavuus) yliopistosairaaloissa vuosina 2016–2020, indeksi 2016 = 100

Yliopistosairaalat 2016 2017 2018 2019 2020
Helsingin yliopistollinen keskussairaala (HYKS) 100 101 94 96 86
Kuopion yliopistollinen keskussairaala (KYS) 100 99 91 95 93
Oulun yliopistollinen keskussairaala (OYS) 100 103 100 103 98
Tampereen yliopistollinen keskussairaala (TAYS) 100 100 102 101 96
Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS) 100 99 95 94 92
Yhteensä 100 100 96 97 91

Myös keskussairaaloiden tuottavuus laski

Keskussairaaloissa erikoissairaanhoidon tuottavuus ilman psykiatriaa laski seitsemän prosenttiyksikköä vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna.

Tuottavin keskussairaala oli Satakunnan keskussairaala.

Pienimmät tarvevakioidut laskennalliset kustannukset asukasta kohden Keski-Suomessa

Pienimmät somaattisen erikoissairaanhoidon laskennalliset kustannukset vuonna 2020 koko maahan verrattuna olivat Keski-Suomessa (13 % alle maan keskitason).

Samaan aikaan tarvevakioitu palvelujen käyttö oli Keski-Suomessa kuusi prosenttia alle maan keskitason. Alue sai käyttämiensä palveluiden hyvästä tuottavuudesta ja palvelujen vähäisestä käytöstä johtuen laskennallista säästöä 38 miljoonaa euroa.

Tarvevakiointi ottaa huomioon alueiden erilaiset palvelutarpeet ja parantaa alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon -menojen vertailukelpoisuutta.

Lue lisää sairaaloiden tuottavuudesta 

Lisätietoja

Petri Matveinen
erityisasiantuntija
puh. 029 524 7682
[email protected]

Merja Kemppainen
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7230
[email protected]

Pääsivusto Sote-palvelujen johtaminen pääuutinen - thlfi tilastouutinen - thlfi