Kansainvälinen tutkimuskatsaus: kilpailu ei paranna huumehoitopalvelujen tehokkuutta, laatua tai tuloksia
Katsaus kansainvälisiin tutkimuksiin osoittaa, että kilpailu ja taloudelliset kannustimet eivät paranna huumehoitopalvelujen tehokkuutta, laatua tai tuloksia eli hyötyä palvelun käyttäjälle ja yhteiskunnalle.
Vaikka huumehoitopalvelujen (avo- ja laitosmuotoinen hoito ja kuntoutus, opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoito, ohjaus ja tuki, asumispalvelut) hankinnat ovat yleisiä, niitä on viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana tutkittu kansainvälisesti hyvin vähän. Laadullisessa systemaattisessa katsauksessa löydettiin vain 12 huumehoitojapalvelujen hankintaa koskevaa empiiristä tutkimusta (1990–2020). Tutkimuksissa keskityttiin maksumekanismien tarkastelemiseen ja palvelun käyttäjän näkökulma ja osallisuus jäivät vähälle huomiolle.
”On opittava uusi ajattelutapa, jossa kompleksisten palvelujen järjestämisessä hankintaa käytetään yhteistyön alustana”, toteaa kehittämispäällikkö Taina Schneider.
Kilpailun sijaan tarvitaan yhteistyötä
Huumehoitopalvelujen järjestäminen on esimerkki kompleksisesta yhteiskunnallisesta kysymyksestä, joka edellyttää asiaan liittyvien julkisten ja yksityisten toimijoiden – mukaan lukien palvelun käyttäjien – yhteistyötä ongelmien tunnistamisessa, ratkaisujen luomisessa, toimeenpanossa ja arvioinnissa.
Katsauksessa tunnistettiin neljä huumehoitopalvelujen hankinnoissa käytettyä mallia: perinteinen, arvoperusteinen, tulosperusteinen ja innovatiivinen malli. Mallit eroavat toisistaan siinä, painotetaanko toteutustapaa vai tuloksia eli hyötyä yksilölle ja yhteiskunnalle; hyödynnetäänkö mekanismina kilpailua vai yhteistyötä, ja mikä on palvelun käyttäjän ja muiden toimijoiden rooli.
Tutkimuksen tärkeä tulos on, että kilpailu ja taloudellisten kannustimien käyttö eivät paranna huumehoitopalvelujen tehokkuutta, laatua tai tuloksia.
Tietoa voidaan hyödyntää myös muiden yhteen kietoutuneiden palvelujen, kuten mielenterveys- ja päihdepalvelujen, lastensuojelun ja iäkkäiden palvelujen järjestämiseksi tavalla, josta on hyötyä sekä palvelun käyttäjille että yhteiskunnalle.
Uuteen ajatteluun ohjaavia kysymyksiä
Katsaus ohjaa poliittisia päättäjiä, johtajia, asiantuntijoita ja tutkijoita pohtimaan seuraavia kysymyksiä:
- Ymmärretäänkö ja johdetaanko huumehoitopalveluja kompleksisena yhteiskunnallisena kysymyksenä?
- Ymmärretäänkö monisyisen julkisen palvelun ja aineellisen tuotteen luonteen ero?
- Painotetaanko palvelun tuotoksia vai tuloksia eli hyötyä palvelujen käyttäjille ja yhteiskunnalle?
- Käytetäänkö tulosten arvioimisessa mittareita, jotka mittaavat myös palvelun käyttäjien kokemaa hyötyä?
- Miten kilpailun ja yhteistyön välistä jännitettä palvelujen järjestämisessä arvioidaan, ja miten yhteisluominen mahdollistetaan?
- Mitkä ovat hankinnoissa käytettyjen mallien vaikutukset lainsäädännön edellyttämään vastuullisuuteen ja ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun?
Katsauksen pohjalta tehty Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisu tehtiin yhteistyössä Euroopan unionin osarahoittaman Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation kanssa. Tutkimus on Alkoholitutkimussäätiön rahoittama.
Tutustu Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisuun:
Huumehoitopalvelujen hankinnat OECD-maissa: Systemaattinen katsaus malleista, tavoitteista ja tuloksista (tutkimuksesta tiiviisti: 2023_008, THL).
Lisätietoja
Taina Schneider
kehittämispäällikkö
THL
[email protected]
Kristiina Kuussaari
erikoistutkija
THL
[email protected]
