Kansallinen resistenssitilanne Suomessa: Vakaata kehitystä varjostaa moniresistenttien kantojen lisääntyminen
Bakteerien antibioottiresistenssitilanne on Suomessa pääosin edelleen hyvä ja moniin muihin Euroopan maihin verrattuna jopa erinomainen. Tiedot käyvät ilmi Euroopan tautivirasto ECDC:n seurantatiedoista sekä THL:n tuoreesta Finres 2024 -seurantaraportista, joka kuvaa Suomen resistenssitilannetta.
Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolla on aiemmin pystytty parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama infektio.
Resistenssi heikentää antibioottien tehoa, jolloin tavallistenkin infektioiden hoito voi vaikeutua ja hoidoista tulee pidempiä ja kalliimpia. Resistenssin seurannan yksi tärkeä tehtävä on havaita uudet uhat.
Suurimmat ongelmat Suomessa ovat E. colin ja K. pneumoniaen kasvava resistenssi kolmannen polven kefalosporiineille sekä MRSA-tilanteen huononeminen
Selvästi suurinta tautitaakkaa resistenssin osalta Suomessa aiheuttaa kolmannen polven kefalosporiineille resistentti Escherichia coli -bakteeri.
E. coli on yksi yleisimmistä vakavien yleisinfektioiden ja virtsatieinfektioiden aiheuttajista. E. colin kolmannen polven kefalosporiiniresistenssin osuus oli invasiivisten näytteiden osalta viime vuonna 7,0 prosenttia (2023: 6,3 %).
Huolestuttavaa kehitystä näkyy Klebsiella pneumoniae -bakteerin osalta resistenssissä kolmannen polven kefalosporiineja kohtaan, joiden osuus invasiivisten näytteiden osalta nousi viime vuonna 9,2 prosenttiin (vuonna 2023: 7,3 %).
Metisilliiniresistentin Stafylococcus aureuksen eli MRSA:n osuus verinäytteissä kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttiin (vuonna 2023: 2,8 %) ja ilmaantuvuus invasiivisten näytteiden osalta kasvoi 1,83/100000 (vuonna 2023: 1,28/100000).
Vaikka invasiivisten MRSA-infektioiden ilmaantuvuus on matala (1,83/100 000 henkilöä) verrattuna EU/EEA-maiden keskiarvoon (4,43/100 000), on kehityssuunta Suomessa pitkään ollut huono.
EU:n neuvosto on vuonna 2023 antanut jäsenmailleen suositukset antibioottiresistenssin vähentämistavoitteista, joihin jäsenmaiden tulisi päästä vuoteen 2030 mennessä.
Suomen tulisi muun muassa vähentää invasiivisten MRSA-infektioiden ilmaantumista 3 prosenttia vuoden 2019 tilanteeseen verrattuna. Nyt kehitys on päinvastainen, kasvua on Suomen osalta 72,6 prosenttia vuoteen 2024, kun se EU/EEA-alueella on samaan aikaan pienentynyt keskimäärin 20,4 prosenttia.
Lisätiedot
Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa: Finres 2024 (THL)
EARS-Net Annual Epidemiological Report 2024 (ECDC, englanniksi)
Surveillance Atlas of Infectious Diseases (ECDC, englanniksi)
Tautitaakkaraportti (ECDC, englanniksi)
Mikrobilääkeresistenssin seuranta (THL)
Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta (THL)
Kati Räisänen
erityisasiantuntija
THL
[email protected]
