Käsihuuhde yleisin käsienpuhdistusmenetelmä pitkäaikaishoidossa - tuloksia eurooppalaisesta tutkimuksesta
.jpg/8341ea1b-8318-3801-3cb0-59201f302ada?t=1683097681189)
Suomen pitkäaikaishoidon toimintayksiköissä käsihygienia on paremmalla tasolla kuin Euroopan maissa keskimäärin. Pitkäaikaishoidon toimintayksiköiden käsihygienian toteutumista kartoitettiin Suomessa osana laajaa eurooppalaista poikkileikkaustutkimusta vuosina 2016–2017 (HALT-3).
Suomessa lähes kaikissa tutkimukseen osallistuneissa pitkäaikaishoidon toimintayksiköissä (99 %) oli saatavilla kirjalliset käsihygieniaohjeet. Myös muualla Euroopassa ohjeita oli hyvin saatavilla (94 %). Henkilökunnalle oli järjestetty käsihygieniakoulutusta edeltävän vuoden aikana Suomessa hieman useammin (75 % toimintayksiköistä) kuin Euroopassa (66 %).
Suomessa alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttö oli yleisin käsienpuhdistusmenetelmä lähes kaikissa toimintayksiköissä (96 %). Koko Euroopassa 70 prosenttia toimintayksiköistä käytti ensisijaisesti käsihuuhdetta. Joissakin maissa käsien peseminen vedellä ja saippualla oli käsihuuhteen käyttöä yleisempää. Suomessa kaikissa tutkimukseen osallistuneissa yksiköissä oli alkoholipitoista käsihuuhdetta saatavilla ja Euroopassakin lähes kaikissa yksiköissä (98 %).
Seurannassa ja käsihuuhteen kulutuksessa parantamisen varaa
Säännöllistä käsihygienian toteutumisen seurantaa, johon sisältyy myös palautteen antaminen, toteutettiin Suomessa hieman muuta Eurooppaa harvemmin. Meillä seurantaa toteutettiin 54 prosentissa toimintayksiköistä, kun koko Euroopassa luku oli 62 prosenttia. Suomessa 68 prosenttia toimintayksiköistä kuitenkin ilmoitti käsihuuhteen kulutuslukuja tutkimusta edeltävältä vuodelta, eli seurantaa olisi ollut ainakin mahdollista toteuttaa näissä yksiköissä.
Alkoholikäsihuuhteen kulutuksen mediaani oli 4,3 litraa 1 000 asukaspäivää kohden koko Euroopan aineistossa. Suomessa käsihuuhteen kulutuksen mediaani oli tämän yläpuolella, mutta parantamisen varaa on silti.
Tietoisuutta käsihygienian merkityksestä tulee ylläpitää ja lisätä
Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta ja mikrobilääkeresistenssin leviämisen ehkäisy on osa asiakasturvallisuutta myös sosiaalihuollon yksiköissä. Käsihygienian merkitys infektioiden torjunnassa on korostunut korona-aikana, mutta tietoisuutta tulee ylläpitää ja lisätä myös pandemian jälkeen.
”Käsihygienian toteut¬taminen edellyttää, että alkoholipitoisen käsihuuhteen annostelijoita on saatavilla asianmukaisesti sijoiteltuna. Henkilökunta voi tarvittaessa käyttää myös taskupulloja. Matala alkoholikäsihuuhteen kulutuksen mediaani osoittaa, että käsihygieniakäytäntöjä kannattaa kehittää yhteistyössä toimintayksiköiden sekä paikallisten ja alueellisten infektioasiantuntijoiden kesken”, THL:n tutkija Saija Toura sanoo.
Tutkimukseen osallistuneista suomalaisista pitkäaikaishoidon yksiköistä 94 prosentilla oli käytettävissä infektioidentorjuntakoulutusta saanut terveydenhuollon ammattilainen. Euroopassa tällainen henkilö oli käytettävissä 70 prosentilla toimintayksiköistä.
Euroopan tautikeskus ECDC:n tutkimukseen osallistui 24 EU- ja ETA-maata. Tutkimusaineistossa oli mukana yhteensä 1 797 toimintayksikköä. Suomesta mukana oli 149 toimintayksikköä. Suomen aineisto kerättiin syksyllä 2017 ja siitä on aiemmin julkaistu kansallinen raportti.
Seuraava vastaavanlainen tutkimus (HALT-4) toteutetaan Euroopassa vuosina 2023–2024. Suomessa tutkimusta koordinoi THL. Osallistujien rekrytointi käynnistyy syksyllä 2023 ja aineistonkeruu tehdään keväällä 2024.
Kansainvälistä käsihygieniapäivää vietetään 5. toukokuuta. Teemapäivän tarkoituksena on korostaa käsihygienian merkitystä hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä ja mikrobilääkeresistenssin torjunnassa.
Lisätiedot
Muistisäännöt hyvään käsihygieniaan palveluasumisessa ja laitoshoidossa (pdf 0,534 Mt, THL)
Saija Toura
tutkija
THL
p. 029 524 7287
[email protected]
Jaana-Marija Lehtinen
tutkija
THL
p. 029 524 8332
[email protected]
Sohvi Kääriäinen
ylilääkäri
THL
p. 029 524 8116
[email protected]
