Kasvi- ja kalapainotteiset ruokavaliot edistävät ihmisten ja ympäristön terveyttä – muutoksia ruokavalioissa voidaan tukea monilla keinoilla
Suomalaisten tulisi syödä enemmän kasviksia, täysjyvää sekä kestävällä tavalla pyydettyä ja kasvatettua kalaa. Punaisen lihan, lihavalmisteiden sekä runsaasti suolaa, rasvaa tai sokeria sisältävien ruokien kulutusta olisi hyvä sen sijaan vähentää. Ruokavalioiden muuttaminen edistäisi paitsi ihmisten itsensä myös ympäristön terveyttä ja hyvinvointia.
Linjaukset ovat uusista kesäkuussa 2023 julkaistuista pohjoismaisista ravitsemussuosituksista, joiden pohjalta Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) on käynnistämässä kansallisten ravitsemussuositusten laatimisen.
”Meidän kaikkien on hyvä lisätä kasviperäisten tuotteiden, kuten kasvisten, täysjyväviljojen, pähkinöiden ja siementen kulutusta. Maltillisillakin muutoksilla on merkittäviä terveys- ja ympäristöhyötyjä, jos valtaosa väestöstä toteuttaa niitä”, toteaa erikoistutkija Niina Kaartinen THL:sta.
Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeet Reilu ruokamurros (Just food) ja Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life) ovat laatineet politiikkasuosituksen siitä, miten yhteiskunnassa voidaan tukea siirtymistä kasvi- ja kalapainotteisempiin ruokavalioihin.
Tänään julkaistava politiikkasuositus on tarkoitettu erityisesti päättäjille, kansanterveyden edistäjille ja ruoka-alan toimijoille.
Ruokavalioiden muutoksia on tuettava laajalla keinovalikoimalla
Keinoja löytyy monipuolisesti eri toimijoille: a) ruokakasvatuksen vahvistaminen b) joukkoruokailun kehittäminen c) elintarviketeollisuuden ja kaupan toimet terveellisen ja kestävän ruokaympäristön luomiseksi d) elintarvikkeiden verotus sekä e) monipuolinen ja myönteinen ruokapuhe.
”Terveellinen ja kestävä ravitsemus on kaikkien asia. Koko yhteiskunnan on tuettava muutoksia, jotta kaikki voisivat syödä kestävästi”, sanoo tutkimusprofessori Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Harva suomalainen syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja riittävästi
Kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan syötävän useita kertoja päivässä. THL:n vuonna 2022 toteuttaman Terve Suomi -kyselyn perusteella tämä tavoite toteutuu vain pienellä osalla suomalaisista. Tavoitteen toteutumisessa on selviä väestöryhmittäisiä eroja. Esimerkiksi alle 65-vuotiaista miehistä vain 17 prosenttia syö kasviksia sekä hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä, naisista näin tekee 37 prosenttia.
Uudistuvat kansalliset ravitsemussuositukset on otettava kestävän ruoka- ja ravitsemuspolitiikan perustaksi
Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa viimeisin tieteellinen näyttö ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä on yhdistetty tietoon ruoankulutuksen ympäristövaikutuksista. Suositusten laatimiseen on osallistunut yli 400 asiantuntijaa. Näiden suositusten pohjalta Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) laatii kansalliset ravitsemussuositukset.
Keskeistä pohjoismaisissa suosituksissa on vähentää eläinperäisten elintarvikkeiden kulutusta ja lisätä kasviperäisten elintarvikkeiden kulutusta. Suositukset kannustavat kohtuullistamaan lihan ja maitotuotteiden kulutusta. Palkokasvit, täysjyväviljat sekä kestävästi pyydetty ja kasvatettu kala ovat hyviä vaihtoehtoja lihalle.
”Pohjimmiltaan kyse on ruokavalioiden monipuolisuuden lisäämisestä. Terveellisen ja kestävän ruokavalion voi toteuttaa monella tavalla”, kertoo apulaisprofessori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Just food ja Leg4Life -hankkeet kannustavat hyödyntämään ravitsemussuosituksia kestävän ruoka- ja ravitsemuspolitiikan perustana.
Tutkittua tietoa siirtymästä kestävämpään ruokajärjestelmään
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamat hankkeet Reilu ruokamurros (Just food) ja Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life) ovat vuodesta 2019 alkaen tutkineet ruokajärjestelmän mahdollisuuksia ja keinoja siirtymässä kohti terveellisempää ja kestävämpää ruokajärjestelmää.
Hankkeissa ovat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Bernin yliopisto, E2 Tutkimus, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke) sekä Suomen ympäristökeskus (Syke).
Hankkeiden yhteistä politiikkasuositusta esitellään tänään avoimessa webinaarissa klo 9–10.30:
Politiikkasuosituksen julkistustilaisuus
Kestävä ruokavalio edistää planetaarista terveyttä ja hyvinvointia
Planetaarisella terveydellä ja hyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että ihmisen ja luonnon terveys muodostavat kokonaisuuden ja ovat väistämättä riippuvaisia toisistaan. THL ehdottaa vaikuttamistavoitteissaan, että planetaarinen terveys ja hyvinvointi nostetaan päätöksenteon ytimeen, jotta voidaan samanaikaisesti edistää sekä ihmisten että koko maapallon terveyttä ja hyvinvointia.
Lähde:
Kaartinen N, Paalanen L, Bäck S, Kortetmäki T, Lamminen M, Maukonen M, Männistö S, Sares-Jäske L, Selänniemi M, Kaljonen M, Pajari A-M. Ruokavaliot ovat osa terveys- ja ympäristöhaasteiden ratkaisua – uudet ravitsemussuositukset tukevat kestävyyssiirtymää. Päätösten tueksi 9/2023, THL.
Lisätietoja
Niina Kaartinen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7384
[email protected]
Laura Paalanen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8816
[email protected]
Minna Kaljonen
tutkimusprofessori, Just food -hankkeen johtaja
Suomen ympäristökeskus
puh. 029 525 1252
[email protected]
Anne-Maria Pajari
apulaisprofessori, Leg4Life-hankkeen johtaja
Helsingin yliopisto
puh. 029 41 58 203
anne-maria.pajari(at)helsinki.fi
Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life) -hankesivut
Reilu ruokamurros (Just food) -hankesivut
Terve Suomi -tutkimuksen tulokset
Nordic Nutrition Recommendations 2023. Integrating Environmental Aspects
