Katsaus: Kosteusvaurioiden aiheuttama riski terveydelle ei selity mikrobeilla
Rakennusten kosteusvauriot lisäävät hengitystieoireiden ja -sairauksien riskiä. Tutkimustiedon mukaan kosteusvaurioissa esiintyvien mikrobien osuus terveysriskien synnyssä on kuitenkin luultua vähäisempi.
Oleskelu- ja työtilojen kosteusvauriota pidetään lain mukaan mahdollisena terveyshaittana riippumatta siinä esiintyvien mikrobien määrästä tai laadusta. Huolelliset rakennustekniset tutkimukset ovat mikrobimittauksia hyödyllisempiä kosteusvaurioiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa.
Kosteusvaurioihin mahdollisesti liittyvistä terveyshaitoista eniten tutkimusnäyttöä on kertynyt astmaan sairastumisen riskistä.
”Jos kosteusvaurio on todettavissa aistinvaraisesti tai kosteusmittauksin, ei mikrobien tarkemmasta määrittämisestä ole lisähyötyä. Runsaaseen mikrobistoon on liitetty sekä haitallisia että suojaavia terveysvaikutuksia. Erityisesti ulkoa sisälle kantautuvat maaperän mikrobit voivat jopa suojata astmaan sairastumiselta myös kaupunkikodissa”, sanoo THL:n erikoistutkija Kati Huttunen.
Sisäympäristön mikrobisto vaihtelee paljon rakennuksen sijainnin, mittauksen ajankohdan ja rakennuksen käyttäjien mukaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden laatima katsaus ”Kosteusvauriot ja niissä viihtyvät mikrobit - riski terveydelle?” julkaistiin vastikään Duodecimissa. Katsauksessa vastataan seitsemään kysymykseen kosteusvaurioiden ja niissä esiintyvien mikrobien terveysriskeistä.
Kosteusvaurioiden ehkäisy ja korjaaminen kannattaa
Esimerkiksi maaperästä nouseva kosteus, vuotava katto tai putkirikko saattaa aiheuttaa rakennuksen kosteusvaurion.
Keskeinen ongelma kosteusvaurioihin liittyvien terveyshaittojen arvioinnissa on puutteellinen tieto niiden syntymekanismeista. Mikrobien lisäksi kosteusvaurioihin liittyy muitakin mahdollisesti terveydelle haitallisia altisteita, kuten materiaalipäästöjä, jotka voivat myötävaikuttaa oireiden syntyyn muiden sisäympäristön altisteiden ja psykososiaalisten tekijöiden ohella.
Kosteusvaurioiden ehkäisy ja korjaaminen pidentävät rakennusten käyttöikää sekä hyödyttävät käyttäjien hyvinvointia.
”Kosteus- ja mikrobivaurioita tulee siksi ehkäistä kiinnittämällä huomiota hyvään rakennustapaan ja rakennuksen jatkuvaan ylläpitoon sekä riittävään huoltamiseen. Hyvin rakennetut ja huolletut rakennukset säästävät pitkällä aikavälillä myös taloudellisia resursseja ja luonnonvaroja”, Huttunen sanoo.
Lisätiedot
Katsaus: Kosteusvauriot ja niissä viihtyvät mikrobit – riski terveydelle? (Duodecim)
Katsaus on tuotettu osana Terveet tilat -ohjelmaa ja Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia vähentämällä sisäympäristöön liittyviä haittoja Suomessa. Ohjelmaa koordinoi THL ja työhön osallistuvat Työterveyslaitos, Filha ry, Hengitysliitto, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto sekä Sisäilmayhdistys ry.
Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma (THL)
Kati Huttunen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8192
[email protected]
