Keski-Pohjanmaalla käytettiin vähiten rahaa sote-palveluihin suhteessa asukkaiden palvelujen tarpeeseen, Kainuussa eniten
Eniten rahaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen kului asukasta kohden vuonna 2020 Kainuussa, kun huomioidaan asukkaiden palvelujen tarve. Keski-Pohjanmaan tarvevakioidut sote-menot olivat maan pienimmät, noin 14 prosenttia pienemmät kuin maassa keskimäärin. Kainuussa menot olivat tarvevakioituna 15 prosenttia maan keskitasoa korkeammat.
Luvut selviävät THL:n julkaisemasta tilastosta, jossa raportoidaan kuntien ja hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon menot suhteutettuna palvelutarpeeseen.
Palvelujen tarpeeseen vaikuttaa ennen kaikkea alueen asukkaiden sairastavuus, mutta myös ikä- ja sukupuolijakauma sekä sosioekonomiset tekijät. Hyvinvointialueista palvelujen tarvetta oli eniten Keski-Pohjanmaalla, 20 prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin. Länsi-Uudellamaalla palvelutarve oli matalin, 16 prosenttia maan keskitasoa vähäisempi.
Kuntatasolla vaihtelu oli vielä suurempaa. Pienintä palvelujen tarve oli Espoossa, Limingassa ja Kauniaisissa, 18–23 prosenttia alle maan keskitason. Kuntatasolla korkein tarve oli Sallassa, 62 prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin. Menot olivat suhteessa tarpeeseen korkeimmat Pelkosenniemellä ja matalimmat Puolangalla.
Tarvevakioidut menot eivät kerro sote-palveluiden laadusta tai saatavuudesta
Väestön palvelutarpeen lisäksi sote-menoihin vaikuttavat monet muut tekijät. Tarvevakioidut menot voivat olla maan keskitasoa matalammat, jos toiminta on tehokasta, hoitoketjut toimivat alueella hyvin tai yksikkökustannukset ovat matalat johtuen keskimääräistä matalammista tuotannontekijäkustannuksista. Toisaalta matalat tarvevakioidut menot voivat olla seurausta siitä, että alueella on päätetty tai voitu panostaa sosiaali- ja terveyspalveluihin vähemmän kuin maassa keskimäärin.
Tarvevakioidut menot lasketaan poikkileikkausaineistosta, eikä niitä voi suoraan verrata aiempien vuosien tietoihin. Vuoden 2020 tarvevakioitujen menojen laskemiseen hyödynnettiin päivitettyä tarvevakiointimallia (Holster ym. 2022). Mallia kuitenkin tarkennettiin niin, että se kuvaa paremmin tarkasteluvuonna toteutunutta sairastavuutta. Tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueiden rahoitusperusteena vuodesta 2023 käytettävät tarvekertoimet eivät täysin vastaa tarvevakioitujen menojen laskennassa käytettäviä tarvekertoimia.
Vuoden 2020 aineistoissa erityisenä haasteena on koronapandemia, mikä on voinut vaikuttaa sekä kokonaismenoihin että tarvekertoimiin eri alueilla vaihtelevissa määrin.
Lisätietoa
Tarvevakioidut menot THL:n sivuilla
Yhteystiedot
Tuukka Holster
tutkija
THL
puh. 029 524 7937
Marja-Lisa Laukkonen
tutkija
THL
puh. 029 524 7845
[email protected]
