KHO: Jälkihuolto – Terveydenhoitokulujen korvaaminen – Valitus vai hallintoriita – Korvausvastuussa oleva kunta
Vuosikirjanumero: KHO:2018:89 (Finlex)
Antopäivä: 15.6.2018
Taltionumero: 2888
Diaarinumero: 3500/3/15
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:89
Lapsi oli ollut X:n kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan huostassa 8.1.2010 alkaen. Sijaishuoltopaikkana toimiva nuorisokoti sijaitsi kunnassa Z. Huostassapito lopetettiin 1.3.2012. Lapsi asui sittemmin kunnassa Y, joka oli väestötietojärjestelmän mukaan hänen kotikuntansa 17.12.2008–16.2.2014. Jälkihuollosta vastasi edelleen kunta X.
Syksyllä 2012 lapsen ollessa jälkihuollossa ja asuessa kunnassa Y oli äiti maksanut lapsen yksityisellä lääkärillä käynnistä aiheutuneet terveydenhoitokulut, 92,30 euroa. Hän vaati niistä korvausta jälkikäteen jälkihuollosta vastuussa olleelta kunnalta X. Kunta hylkäsi hakemuksen ja äiti haki hallinto-oikeudelta muutosta päätökseen.
Hallinto-oikeus hylkäsi äidin valituksen. Äidiltä saadun selvityksen mukaan lapsi oli saanut palvelua perusterveydenhuollossa. Äiti ei ollut keskustellut sosiaalitoimen kanssa ennen hakeutumistaan yksityiseen terveydenhuoltoon. Kunnan velvollisuus korvata kulut on ollut harkinnanvaraista.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) arvioi, oliko kyse muutoksenhausta hallinto-oikeuden oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan hylkäävään päätökseen vai oliko hylkäävää päätöstä pidettävä oikeudelliselta luonteeltaan viranomaisen kannanottona. Jälkimmäisessä tapauksessa päätös olisi ollut korvauksen hakijaan nähden oikeudellisesti sitomaton, jolloin asiassa käytettävä oikeussuojakeino olisikin hallintoriitahakemuksen tekeminen hallinto-oikeudelle.
KHO katsoi, että kysymys ei ollut lastensuojelulaissa tarkoitetun jälkihuollon kustannusten korvaamisesta eikä jälkihuollon sisällöstä. Kyse oli jälkihuollossa olevan lapsen vanhemman hankkimien terveydenhuollon palvelujen käyttämisestä aiheutuneiden lapsen terveydenhoitokulujen korvaamisesta. KHO totesi, että lastensuojelulaissa ei ole erikseen säädetty jälkihuollossa olevan lapsen vanhemman ja lapsen jälkihuollosta vastaavan kunnan välisestä lapsen terveydenhoitokulujen jälkikäteisen korvausasian ratkaisemisesta.
KHO:n mukaan X:n sosiaali- ja terveyslautakunta ei ollut voinut äitiä oikeudellisesti sitovalla tavalla päättää hylätä lapsen terveydenhoitokuluja jälkikäteisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunta oli päätöksessään ainoastaan esittänyt kannanottonsa asiassa. Kyse oli siten julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta koskevasta riidasta, joka oli käsiteltävä hallintoriita-asiana.
Hallinto-oikeuden ei olisi tullut käsitellä asiaa valituksena, joten sen päätös oli kumottava ja poistettava sekä äidin hallinto-oikeudelle tekemä valitus jätettävä tutkimatta. Enemmän viivästyksen välttämiseksi KHO otti asian välittömästi käsiteltäväkseen.
Äiti oli osoittanut korvausvaatimuksen alun perin väärälle kunnalle. Y on ollut lapsen sijoituskunta jälkihuollon aikana. Y:n tai sen sairaanhoitopiirin, johon Y kuuluu, olisi tullut järjestää lapsen terveydenhuollon palvelut, joista syntyneiden kustannusten korvaamisesta X:n kaupunki sijoittajakuntana olisi ollut vastuussa Y:lle.
KHO:n mukaan asiaa ei antanut aihetta arvioida toisin se, mitä sijoittajakunnan tai sen sairaanhoitopiirin, johon se kuuluu, korvausvastuusta sijoituskunnan tai sen sairaanhoitopiirin, johon se kuuluu, järjestämistä terveydenhuollon palveluista on niiden välisessä suhteessa säädetty. Äidin hallintoriitana käsitelty hakemus oli hylättävä.
Äänestysratkaisu ja kaksi eriävää mielipidettä.
LASTENSUOJELUN JÄRJESTÄMISESTÄ VASTUUSSA OLEVA KUNTA
Lastensuojelulaki 16 § 1 momentti (Finlex)
LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSISTA VASTUUSSA OLEVA KUNTA
Lastensuojelulaki 16 a § (Finlex)
SIJOITUSKUNNAN JÄRJESTÄMISVASTUU
Lastensuojelulaki 16 b § 1-2 mom (Finlex)
JÄLKIHUOLLON SISÄLTÖ
Lastensuojelulaki 76 § (Finlex)
LASTENSUOJELULAIN MUKAISET VELVOITTEET
Terveydenhuoltolaki 69 § (Finlex)
Lisätietoa
Päätökset sosiaalitoimessa ja hakemusmenettely
