Korona ei muuttanut merkittävästi saattohoitokäytäntöjä ympärivuorokautisessa hoidossa, mutta yksiköt saivat paremmin lääkärin tukea
Elämän loppuvaiheen hoitoon liittyvät lääkärikäynnit lisääntyivät iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa koronaepidemian aikana, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Vanhuspalveluiden tila 2020 -selvitys.
Tutkimuksessa selvitettiin saattohoidon käytäntöjen muutosta iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa koronaepidemian aikana. Ympärivuorokautista hoitoa ovat tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit ja terveyskeskusten pitkäaikaishoito.
Lääkäri tuli useammin yksiköihin
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ohjeisti epidemian alkuvaiheessa, että ympärivuorokautisen hoidon asukkaita ei pidä siirtää hoitopaikasta toiseen, ellei se ole hoidon turvaamiseksi välttämätöntä.
Lääkärin käynnit tai konsultaatiot lisääntyivät epidemian aikana yli kolmasosassa (36 %) yksiköitä. Asukkaita siirrettiin päivystykseen tai sairaalaan tavallista vähemmän 22 prosentissa yksiköitä.
Myös palliatiivisen hoidon suositusten mukaan hoito tulisi tuoda potilaan luo, jotta potilasta tarpeettomasti kuormittavilta päivystyskäynneiltä vältytään.
"Parhaassa tapauksessa epidemia on vaikuttanut toimintakäytäntöihin niin, että palliatiivisen hoidon osaamista ja palveluja on tuotu entistä enemmän ympärivuorokautiseen hoitoon. Hyviä käytäntöjä kannattaa ylläpitää ja vahvistaa myös epidemian jälkeen", arvioi tutkija Pirita Forsius.
Suosituksen mukaan yksiköiden on saatava tarvittaessa elämän loppuvaiheen hoitoon tukea etukäteen sovitusta erityistason palliatiivisen hoidon yksiköstä. Erityistason hoito voidaan tuoda asukkaan luo esimerkiksi kotisairaalan avulla.
"Kaikkia potilaita tai oireita ei pystytä hoitamaan ympärivuorokautisessa hoidossa edes kattavan tukiverkoston turvin. Silloin siirto sairaalaan on perusteltua. Kaikilla alueilla ei myöskään ole kotisairaalaa", täydentää Forsius.
Ennakoivia hoitosuunnitelmia päivitettiin tavallista enemmän
Hyvä elämän loppuvaiheen hoito perustuu ennakointiin. Hoitosuunnitelmien tulisi olla valmiina äkillisten tilanteiden ja sairauden vaikeutumisen varalta. Epidemian aikana STM ohjeisti päivittämään hoitosuunnitelmat, ja osa kunnista kävi asumisyksiköissä asuvien iäkkäiden hoitosuunnitelmat systemaattisesti läpi.
Elämän loppuvaiheen ennakoivia hoitosuunnitelmia päivitettiin tai laadittiin normaalia enemmän noin kolmasosassa (36 %) yksiköitä.
"Toisissa yksiköissä suunnitelmat ovat saattaneet olla jo ajan tasalla eikä päivittämiselle ole ehkä ollut tarvetta. Voi myös olla, että korona-aikana niitä ei ehditty päivittämään esimerkiksi henkilöstöpulan takia, sanoo johtava asiantuntija Teija Hammar.
"Epidemioita kohdataan myös jatkossa. On tärkeää, että yksiköissä käydään läpi, miten epidemiatilanteessa onnistuttiin ja missä asioissa olisi vielä parantamisen varaa. Hyviä käytäntöjä voi hakea myös vertailukehittämisen avulla", Hammar sanoo.
Lisätietoja
Vanhuspalvelujen tila -tutkimus (THL)
Teija Hammar
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7149
[email protected]
Pirita Forsius
tutkija
puh. 029 524 7370
[email protected]
