Koronan aiheuttamat puolisoiden väliset erimielisyydet lisäsivät väkivaltakokemusten yleisyyttä vauvaperheissä
Koronapandemian vuoksi lisääntyneet erimielisyydet sekä vähentynyt puolisoiden välinen läheisyyden tunne ja arjessa jaksaminen kasvattivat todennäköisyyttä väkivaltakokemuksiin vauvaperheissä.
Lähisuhdeväkivallan auttavan puhelimen Nollalinjan puhelumäärät puolestaan nousivat ennätyskorkealle valmiuslain voimassaolon päättymisen jälkeen kesällä. Tämä voi johtua keväällä kasautuneesta avun tarpeesta. Puheluiden määrä jatkoi kasvua loppuvuoden aikana.
Tulokset perustuvat Koronapandemian vaikutukset lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön (KOVÄ) -tutkimushankkeeseen sekä FinLapset-kyselytutkimuksen väliaika-aineistoon.
Vauvaperheiden vanhemmille suunnatussa FinLapset-kyselyssä noin 12 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa vähintään yhtä kysyttyä parisuhdeväkivallan muotoa 12 viime kuukauden aikana. Kyselyyn vastasi maalis-elokuussa kaikkiaan 8 169 vanhempaa.
”Tavallisimmin vastaajat kertoivat, että puoliso oli nimitellyt heitä lannistaakseen tai nöyryyttääkseen. Toiseksi yleisimpiä olivat fyysisen tai taloudellisen väkivallan kokemukset. Tutkimustulosten pohjalta ei voi kuitenkaan päätellä, onko väkivalta alkanut epidemian aikana vai sitä ennen”, kertoo THL:n erikoistutkija Maaret Vuorenmaa.
Kyselyssä selvitettiin elokuusta alkaen myös koronan vaikutuksia parisuhteeseen. Vastaajia oli elokuussa 1 197.
Koronan vaikutukset jaksamiseen arjessa sekä läheisyyden tunteeseen ja erimielisyyksiin parisuhteessa olivat tulosten mukaan yhteydessä parisuhdeväkivallan suurempaan esiintymiseen.
”Parisuhdeväkivallan kokemuksista raportoivat muita yleisemmin vanhemmat, jotka ilmoittivat puolisoiden välisten ristiriitojen ja erimielisyyksien lisääntyneen koronapandemian aikana. Samoin myös ne vanhemmat, jotka kertoivat läheisyyden tunteen ja arjen jaksamisen vähentyneen korona-aikana”, Vuorenmaa toteaa.
Nollalinjan puhelumäärät nousivat ennätyslukemiin – koronavirus nousi esille harvoin
Nollalinjalle soitettiin viime vuonna yli 19 000 puhelua. Kasvua edellisvuodesta oli 31 prosenttia. Keväällä valmiuslain voimassaolon aikana avun hakeminen laski kuukausittain 100–200 puhelulla verrattuna alkuvuoteen.
”Avun tarve näyttäisi kasautuneen keväällä, sillä puheluita tuli sen jälkeen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Koronapandemiaan liittyvät asiat olivat julkisuudessa esillä eniten huhtikuussa, jolloin puheluja tuli vähiten. Kaiken kaikkiaan koronavirukseen liittyvät väkivalta-asiat nousivat puheluissa esiin varsin harvoin, mikä oli yllättävää”, sanoo THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki.
Huhtikuussa koronavirukseen liittyviä asioita nousi esille 68 puhelussa. Tämän jälkeen koronavirus nousi esille Nollalinja-puheluissa huomattavasti vähemmän. Puheluiden sisältöä seurataan anonyymeillä palvelunseurantalomakkeilla. Niistä selvisi myös, että valmiuslain voimassaolon aikana väkivallan tekijäksi ilmaistiin entistä useammin puoliso.
”Tämä voi liittyä muiden sosiaalisten suhteiden vähenemiseen sekä kumppanin kanssa vietetyn ajan lisääntymiseen. Sukulaisten tai entisten seurustelukumppanien osuus väkivallan tekijänä puolestaan laski valmiuslain voimassaolon aikana”, toteaa erikoistutkija Anniina Kaittila Turun yliopistosta.
Lisätietoja:
KOVÄ-tutkimushanke
FinLapset-tutkimushanke
Johanna Hietamäki
erikoistutkija
THL, KOVÄ-tutkimus
puh. 029 524 7990
[email protected]
Maaret Vuorenmaa
erikoistutkija
THL, FinLapset-tutkimus
puh. 029 524 7008
[email protected]
Anniina Kaittila
erikoistutkija
Turun yliopisto, KOVÄ-tutkimus
puh. 0445071983
[email protected]
