Koronavilkku-sovellus täyttää vuoden – sovellus kannattaa edelleen pitää aktiivisena
Koronan tartuntaketjujen katkaisemiseen suunniteltu Koronavilkku-sovellus täyttää yhden vuoden tiistaina 31.8.2021. Suomalaiset ovat olleet aktiivisia Koronavilkun käyttäjiä. Parhaimmillaan sovelluksella on ollut yli 2 miljoonaa aktiivista käyttäjää.
Sovellusta kehitetään jatkuvasti. Epidemiatilanteen kehitys on otettu huomioon muun muassa sovelluksen antamissa ohjeissa altistuneille. Koronavilkku antaa perusohjeet siitä, miten toimia, jos on altistunut. Lisäksi sovellus ohjaa verkkosivuille lisätiedon äärelle, jos on jo saanut täyden tai osittaisen rokotussarjan.
Koronavilkun merkitys korostuu yhteiskunnan avautuessa
Vaikka epidemian tilanne on muuttunut paljon sovelluksen elinkaaren aikana, Koronavilkku kannattaa edelleen pitää aktiivisena. Kun rokotukset edistyvät hyvällä vauhdilla ja yhteiskunta avautuu vähitellen, lisääntyvät myös tuntemattomien ihmisten kohtaamiset eri tilanteissa. Koronavilkku auttaa tunnistamaan oman mahdollisen altistumisen tilanteissa, joissa on kohdannut tuntemattomia ihmisiä. Näissä tilanteissa altistuneita ei voida tavoittaa tavanomaisella tartunnanjäljitystyöllä. Mitä useammalla ihmisellä on Koronavilkku aktiivisena puhelimessa, sitä tehokkaammin sovellus toimii.
Sovelluksesta hyötyvät erityisesti nuoret, joiden rokotekattavuus ei ole vielä ehtinyt yhtä hyvälle tasolle kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Rokotus tarjoaa hyvän suojan koronatautia vastaa, mutta ei täysin poista tartunnan saamisen tai tartuttamisen riskiä, joten täysin rokotettujenkaan ei kannata lopettaa Koronavilkun käyttöä.
Jotkut sairaanhoitopiirit suunnittelevat automaattista avauskoodien lähetyksen käyttöönottoa. Avauskoodi on kertakäyttöinen koodi, joka lähetetään tekstiviestillä Koronavilkun käyttäjälle, jolla todetaan koronavirustartunta. Kun koodi syötetään sovellukseen, arvioituna tartuttavuusaikana kohdatut sovelluksen käyttäjät saavat ilmoituksen mahdollisesta altistumisesta. HUS-alueella Helsingissä automaatio on jo otettu käyttöön. Ilman automatiikkaa avauskoodin lähettämisestä vastaa terveydenhuollon työntekijä.
Automaatio nopeuttaa tiedon välittämistä mahdollisesta altistumisesta. On tärkeää, että henkilöt, joilla todetaan tartunta, syöttävät saamansa avauskoodin Koronavilkkuun varoittaakseen muita käyttäjiä. Ilmoittaminen tapahtuu täysin anonyymisti. Jos tartunnan saanut ei jostain syystä saa avauskoodia, tulee hänen olla yhteydessä terveydenhuoltoon.
Sovellus liikkuu kätevästi mukana älypuhelimessa
Koronavilkku ei vaadi käyttäjältään muuta kuin älypuhelimen ja vähän laitteen muistia. Sovellus vie tilaa vain noin kymmenen kuvan verran. Sovellus ei myöskään normaalisti kuluta akkua. Jos käyttäjä havaitsee akun kulumisen äkillistä kasvamista esimerkiksi järjestelmäpäivityksen jälkeen, voi kokeilla puhelimen käynnistämistä uudelleen tai altistumisilmoitusten laittamista pois päältä ja uudelleen päälle. Vika häviää yleensä itsestään parin päivän kuluessa.
Epidemian pitkittyessä Koronavilkku on osa muita suojaustoimia, kuten maskien käyttöä, riittäviä turvavälejä ja hyvää käsihygieniaa. Toisin kuin muut torjuntatoimet, Koronavilkku-sovelluksen käyttöä ei tarvitse sen enempää ajatella, vaan aktiivinen sovellus kerää tietoja mahdollisista altistumisista aina kun käyttäjällä on puhelin mukanaan.
Lisätietoja:
Aleksi Yrttiaho
tiedonhallintajohtaja
THL
[email protected]
