Kouluille ja päiväkodeille tarjolla toimintamalli sisäilmatilanteen hoitamiseen
Ennakoiva kiinteistönpito ehkäisee sisäilmatilanteita ja on siksi tärkeä tavoite myös kouluissa ja päiväkodeissa. Silti sisäilmatilanteita voi ilmetä ja niihin on tärkeää varautua. THL:n koordinoima Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma kokosi kouluille ja päiväkodeille toimintamallin sisäilmatilanteiden hoitamisen tueksi.
Selvityksiin kannattaa ryhtyä ripeästi
Koulun tai päiväkodin sisäilmatilanteen selvitysprosessin käynnistää tilan käyttäjien, kuten opettajien, oppilaiden, siivoajien tai keittiötyöntekijöiden havainto sisäympäristöstä. Olosuhteisiin, näkyviin vaurioihin tai oireisiin liittyvistä havainnoista tulisi ilmoittaa ripeästi, jotta tilannetta päästään selvittämään. Tiedon havainnosta, esimerkiksi tunkkaisesta ilmasta, tarvitsevat kouluissa rehtori ja päiväkodeissa päiväkodin johtaja, joilla on kokonaisvastuu oppimisympäristön turvallisuudesta, sekä aina myös kiinteistön omistaja, jolla on puolestaan vastuu rakennuksen kunnosta.
Ensivaiheessa nopea jalkautuminen kohteeseen ja tilojen käyttäjien kuuleminen, tilanteen havainnointi ja ilmeisten vikojen tunnistaminen on havaittu hyväksi toimintatavaksi. Tekniset viat ja selkeät vauriot hoidetaan kiinteistöhuollon toimin. Koettujen haittojen ja epäselvien tilanteiden selvittämisessä tarvitaan jo ensivaiheessa yleensä erityisasiantuntemusta muun muassa sisäilma-asioista ja talo- ja rakennustekniikasta.
Sisäilmaryhmä hoitaa haastavia tilanteita
Usein tilanteet ratkeavat jo ensivaiheen selvityksessä. Tilanteet, jotka vaativat lisäselvityksiä tai ovat laajoja, eivätkä selviä ensivaiheessa käytettävissä olevilla keinoilla, viedään yleensä sisäilmaryhmän tai vastaavan moniammatillisen ryhmän käsiteltäväksi. Sisäilmaryhmätoiminta on kunnissa vakiintunutta ja myös hyväksi todettua yhteistyötä.
”Koulujen ja päiväkotien sisäilmatilanteet koskettavat monia eri ryhmiä oppilaista ja koulun henkilökunnasta vanhempiin ja muihin kuntalaisiin. Ajantasainen viestintä tulee huomioida koko prosessin läpi”, lisää THL:n tutkija Kaisa Jalkanen.
Toimintamalli tiiviisti:
- Sisäilmatilanteiden selvitysprosessin tulee olla kunnassa selkeästi määritelty ja ohjeistettu.
- Koulu- ja päiväkotirakennusta koskevassa ohjeistuksessa esitetään selvästi eri toimijoiden roolit ja tehtävät.
- Selvitysprosessin tulee olla kaikkien saatavilla, ja se on myös hyvä tuoda kaikille rakennuksen käyttäjille tiedoksi.
- Ajantasainen viestintä on huomioitava koko prosessin läpi.
- Havainnon ilmoittajalle tulee antaa vähintään palaute ilmoituksen vastaanottamisesta sekä mahdollisuuksien mukaisesti tietoa toimenpiteistä ja aikatauluista asian selvittämiseen liittyen.
- Kiinteistön omistaja on vastuussa selvityksistä. Selvityksiin on hyvä tarttua ripeästi.
- Korjausten ja muiden toimenpiteiden onnistumisen seuranta rakennuksen korjauksen ja käytön aikana on aina tärkeä osa sisäilmaprosessia.
Sisäilmatilanteen selvitysprosessi koulussa ja päiväkodissa pohjautuu Terveet tilat -toimintamalliin, jonka tarkoitus on toimia tukimateriaalina kunnille sisäilmatilanteiden ratkaisemisessa ja erityisesti niiden ennaltaehkäisemisessä. Koulu- ja päiväkotirakennuksiin liittyvien selvitysprosessien lisäksi tarvitaan ohjeistusta koululaisten ja lasten tukemiseksi sisäilmatilanteissa muun muassa koulu- ja perusterveydenhuollossa.
Kansallisen sisäilma- ja terveys -ohjelman tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia vähentämällä sisäympäristöön liittyviä haittoja Suomessa. Ohjelmaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja työhön osallistuvat aktiivisesti Työterveyslaitos, Filha ry, Hengitysliitto, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto sekä Sisäilmayhdistys ry. Ohjelma toteuttaa hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimenpiteitä.
Lisätietoja
Sisäilmatilanteen selvitysprosessi koulussa ja päiväkodissa
Kaisa Jalkanen
tutkija
THL
p. 029 524 7985
[email protected]
