Koulujen tuki oppilaiden liikunnalle ja kouluruokailusuositusten noudattaminen vähenivät koronavuosina, kertoo tiedonkeruu peruskouluista
Peruskoulujen tuki oppilaiden liikunnalle koulupäivän aikana on vähentynyt kuluneen kahden koronavuoden aikana, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen peruskouluille viime syksynä tekemä tiedonkeruu. Sen mukaan niiden koulujen osuus oli vähentynyt, joissa oli pitkiä liikuntavälitunteja, joissa kannustettiin koulumatkaliikuntaan tai käytettiin sisäliikuntatiloja liikuntatuntien ulkopuolella. Liikuntaan kannustaminen oli vähentynyt edelliseen syksyn 2019 tiedonkeruuseen verrattuna muutamilla prosenttiyksiköillä.
Koulupäivän liikuntaa lisäävät toimenpiteet vuosien 2012–2021 TEAviisarin tiedonkeruissa, koulujen prosenttiosuudet. Kuvio: THL 2022
Myös kouluruokailusuositusten noudattaminen vähentyi kahden vuoden aikana. Viime syksynä koululounaan ja välipalat järjesti Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuosituksen mukaisesti enää 65 prosenttia peruskouluista, kun edellisessä tiedonkeruussa näin teki 75 prosenttia.
Muutoksiin ovat Opetushallituksen arvion mukaan vaikuttaneet koronapandemian torjumiseksi kouluissa tehdyt toimet. Etäopetusvaiheessa ei ollut koulumatkoja eikä välitunteja. Lähiopetuksessa taas pyrittiin välttämään oppilaiden välisiä kontakteja monin eri tavoin. Myös kouluruokailua koskevissa vaatimuksissa joustettiin.
Koronavuosien toimintatavat eivät saisi jäädä kouluissa pysyviksi, painottaa opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.
”Nyt kun koronarajoitukset ovat poistuneet, on tärkeää seurata kehitystä ja palata pandemiaa edeltäneeseen hyvinvointia ja terveyttä edistävään hyvään toimintakulttuuriin, kuten monessa kohtaa on jo tehty. Koronasta jää hyvinvointivajetta, joka pitää tulevina vuosina paikata.”
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintakulttuuri suhteellisen hyvä
Kokonaisuutena peruskoulujen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintakulttuuri on säilynyt suhteellisen hyvänä läpi raskaat koronavuodet, kun koulujen toimintaa arvioitiin tiedonkeruun kaikilla 126 indikaattorilla. Esimerkiksi koulujen oppilashuoltoryhmät kokoontuivat viime syksyn tiedonkeruun mukaan jopa aiempaa useammin ja niiden kokoonpano näyttäisi vakiintuneen. Valitettavasti yksittäisten oppilaiden asioita käsiteltiin koulujen oppilashuoltoryhmissä aiempaa enemmän, mikä on säädösten vastaista.
Kouluilla on myös ilahduttavan usein ollut etäopetuksen varalle sovittuna yhteisiä toimintatapoja esimerkiksi oppilashuoltopalvelujen tavoitettavuudesta, säännöllisestä yhteydenpidosta oppilaisiin, opettajan tavoitettavuudesta sekä oppilaiden oppimisen seuraamisesta ja läsnäolon varmistamisesta.
Toisaalta viime syksyn tiedonkeruu kertoi, että oppilaiden osallistuminen koulun toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen ja arviointiin oli vähentynyt kahden vuoden aikana.
Seuraava peruskoulujen tiedonkeruu on syksyllä 2023, ja se antaa kouluille, kunnille ja hyvinvointialueille arvokasta tietoa lasten ja nuorten tärkeästä kasvuympäristöstä.
”Tiedonkeruut antavat vertailutietoa koulujen toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Ne kertovat vahvuuksista ja kehittämiskohteista oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja auttavat hyvien toimintamallien löytämisessä” sanoo THL:n projektipäällikkö Kirsi Wiss.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa -tiedonkeruu tehtiin loka-joulukuussa 2021. Tiedot pyydettiin kokoamaan rehtorin ja koulun oppilashuoltoryhmän yhteistyönä. Tiedonkeruuseen vastasi valtaosa Manner-Suomen peruskouluista (86 %, 1865 koulua 2158:sta).
Lähde: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa – TEA 2021. Tilastoraportti 16/2022, THL.
Katso kunnan tai koulun tulokset TEAviisarista.
Koulujen tuki oppilaiden liikunnalle ja kouluruokailusuositusten noudattaminen vähenivät koronavuosina. Opetushallituksen tiedote 10.5.2022
Lisätietoja:
Kirsi Wiss
projektipäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
puh. 029 524 7705
[email protected]
Marjaana Manninen
opetusneuvos
Opetushallitus
puh. 029 533 1142
[email protected]
