Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret hakevat aktiivisesti työtä, mutta pitkittyneessä tilanteessa turvaudutaan toimeentulotukeen
Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret osallistuvat aktiivisesti työnhakuun ja saavat etuuksista yleisimmin työttömyysetuutta. Pitkittyneet jaksot koulutuksen ja työn ulkopuolella vaikeuttavat toimeentuloa, ja tällöin toimeentulotuen merkitys lisääntyy.
Tulokset käyvät ilmi tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin 18–25-vuotiaita suomalaisia vuosina 1995–2020.
Vuonna 2020 Suomessa oli rekisteriaineistojen perusteella noin 77 500 18–25-vuotiasta koulutuksen ja työn ulkopuolella olevaa nuorta. Tämä vastaa noin 16 prosentin osuutta koko ikäluokasta.
Haavoittuvuudesta kertovat taustatekijät lisäävät toimeentulotuen käytön todennäköisyyttä
Haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät käyttävät etuuksia eri tavalla verrattuna muihin työn ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin.
Toimeentulotuen käyttö oli yleisempää nuorilla, jotka olivat ulkomaalaistaustaisia tai lähtöisin matalasti kouluttautuneista perheistä tai yhden vanhemman perheistä, olivat olleet alle 18-vuotiaana kodin ulkopuolelle sijoitettuna, tai joilla oli vähintään yksi mielenterveyden häiriön diagnoosi ennen ikävuotta 25. Usein työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten elämässä on päällekkäisiä haavoittuvuutta kuvaavia tekijöitä.
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista neljännes oli ollut samassa tilanteessa vähintään kolmen vuoden ajan, mikä heijastelee pitkittynyttä syrjäytymisriskissä olemista. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olemisen pitkittyessä eri tulonlähteiden suhteelliset osuudet ovat erilaisia heijastaen eri elämäntilanteita.
NEET-nuoret heikommin kiinni työelämässä
Etuuksien käyttö on yleisesti muuttunut työn ja koulutuksen ulkopuolella olevilla nuorilla vuosien 1995 ja 2020 välillä. Tarkastelujakson aikana on havaittavissa siirtymää perusturvan piiristä viimesijaisen turvan piiriin eli yhä useampi saa työttömyysetuuden sijasta toimeentulotukea.
”Työttömyysetuuden suhteellinen osuus laski erityisesti seurantajakson alkupuoleen verrattuna. Toimeentulo- ja asumistuen lisääntynyt käyttö antaa ymmärtää, että näiden nuorten taloudelliset haasteet ja haavoittuvampi asema yhteiskunnassa ovat saattaneet lisääntyä tarkastelujakson aikana”, sanoo THL:n tutkija Laura Jernström.
Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten eli ns. NEET-nuorten osuutta ikäluokasta käytetään usein mittarina syrjäytymisriskin esiintyvyydestä. NEET voi kuitenkin käsittää moninaisia elämäntilanteita ja kuvata syrjäytymisriskin sijaan ennemminkin väliaikaista siirtymävaihetta esimerkiksi ennen opintojen tai varusmies- tai siviilipalveluksen alkamista.
”Kattavasti hyödynnettävissä olevien etuuksien käyttöä koskevien rekisteritietojen avulla voidaan saada lisää tietoa siitä, minkälaisissa elämäntilanteissa NEET-nuoret elävät. Tämä mahdollistaa sellaisten politiikkatoimien suunnittelun, jotka tukevat nuorten pääsyä takaisin koulutukseen tai työelämään. Nuorten aseman parantamiseen on kohdennettu useita toimenpiteitä kuten palkkatukea, ohjaamotoimintaa, valmentavaa koulutusta ja psykososiaalista tukea”, Laura Jernström sanoo.
Lisätietoa
Yhteystiedot
Laura Jernström
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7310
[email protected]
