Kulttuurihyvinvointi lisää asukkaiden hyvinvointia ja vähentää sote-palvelujen kustannuksia
Hyvinvointialueet ovat toimineet Suomessa noin yhdeksän kuukautta. Jos vertaa toiminta-aikaa pienen lapsen kehitykseen, ollaan hyvin herkässä ja nopeassa uuden oppimisen kaudessa ja kehitysvaiheessa. Lapsi istuu jo melko hyvin ilman tukea, hän mahdollisesti konttaa ja nousee seisomaan tukea vasten. Hän jokeltelee ja tunnistaa jo joitakin sanoja ja oman nimensä. Lapsi haluaa päästä osallistumaan kaikkialla ympärillä olevaan.
Näinhän on jatkossakin, kun vartumme aikuiseksi ja elämme eri ikäkaaren vaiheita. Haluamme olla osallisia harrastuksissa, kokea osallisuutta ja kokea hyväksyntää. Haluamme tulla kuulluksi.
Kulttuurihyvinvointi kuuluu jokaiseen ikäkauteen vahvasti mielihyvää, onnellisuutta sekä hyvinvointia ja terveyttä tuottavana elementtinä. Juuri nyt kun mietitään hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä, hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden ennaltaehkäisevä näkökulma on erittäin tärkeä.
Hyvinvoinnin edistäminen ehkäisee raskaiden sote-palvelujen tarvetta
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ei tarvita miljoonia, vaan pienellä rahoituksella saadaan tuotettua asukkaille hyvinvointia kulttuurin ja taiteen kautta osallistamalla. Pidemmällä aikavälillä säästetään ennaltaehkäisevällä toiminnalla raskaista palveluista.
Toimintatapojen muutos ja niiden kehittäminen kulttuurihyvinvoinnin näkökulmasta on ollut mukana viimeiset kolme vuotta Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Kulttuurihyvinvointipalveluiden kehittäminen vaikuttaa tutkimusten mukaan positiivisesti mielen hyvinvointiin, fyysiseen terveyteen sekä elämän laatuun, koettuun terveyteen ja onnellisuuteen.
Maailman terveysjärjestö WHO tuotti vuonna 2019 raportin yli 3000 taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksia koskevasta tutkimuksesta. Kansanterveyden näkökulmasta kulttuuriosallistumisella on havaittu yhteys koettuun terveyteen.
Innostava vapaa-ajan toiminta voi myös suojata muistisairauksilta. Taide- ja kulttuuriosallistuminen on tutkimuksissa yhdistetty pienentyneeseen varhaisen kuoleman riskiin ja pidempään eliniän odotteeseen.
Kansainvälisen tutkimuksen perusteella on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan positiivisista vaikutuksista mielen hyvinvointiin, mielenterveyteen sekä mielen sairauksista paranemiseen ja toipumiseen. Myös positiivisten vaikutusten pitkäaikaisuudesta on saatu viitteitä.
Organisaatioiden kulttuurihyvinvoinnin osaajat lunastavat paikkansa
Tutkimusten valossa kulttuuria ja taidetta hyödyntäen saavutamme tulevina vuosina yhä paremmin uudistuvia ja uusia palvelurakennehaasteiden onnistumisia. Nyt on hyvä aika huomioida sosiaali-, terveys- ja pelastusalan uusissa rakenteissa yhteistyön merkitys ja vaikutus.
On tärkeää tehdä yhteistyötä esimerkiksi henkilöstön riittävyyden osalta – laatia uusia toimenkuvia tai hyödyntää jo olemassa olevan henkilöstön osaamista kulttuurihyvinvoinnin näkökulmasta. Tämä tarvitsee myös johtamisen ja koordinaation rakenteet ja johdon tuen hyvinvointialueilla.
Kulttuurihyvinvoinnin näkökulma on positiivinen ja vaikuttava osa palvelurakennetta, ja se perustuu meidän jokaisen kokemukseen kulttuurin ja taiteen vaikutuksesta. Se on meillä kaikilla yksilöllinen. Se liittyy myös kaikkiin hallinnon aloihin.
Ennaltaehkäisevillä kulttuuri- ja taidetoimilla voimme yhdessä luoda tulevaisuuden Suomesta mielenkiintoisen ja hyvinvointia tuottavan maan. Olit sitten itse kokijana, kehittäjänä tai tuottajana.
Piia Astila
TtM, terveydenhoitaja YAMK (kulttuurihyvinvointi)
aluekoordinaattori, Länsi-Suomen yhteistyöalue
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
