Kunnallisen jäteveden seuranta paljastaa kustannustehokkaasti infektiotauteja
Jätevesiseuranta on tehokas työkalu infektiotautien esiintyvyyden seuraamiseen yhdyskunnissa. WastPan-hanke tähtäsi jätevesiseurannan avulla pandemiavalmiuden parantamiseen. Jätevesi voi sisältää useita taudinaiheuttajamikrobeja ja tarjoaa näin mahdollisuuden tarttuvien tautien esiintyvyyden seuraamiseen.
Puhdistamattoman jäteveden kokoomanäytteet kattavat laajan väestöpohjan, koska ne on kerätty ja koostettu 24 tunnin aikana seurantaan osallistuvien jätevedenpuhdistamoiden viemäriverkostojen alueelta. Näytteet voivat paljastaa monia paikkakunnalla leviäviä taudinaiheuttajia, kuten hengitystieviruksia ja suolistopatogeenejä. Kunnallinen jätevesi kokoaa yhteen kaikki paikkakunnalla esiintyvät taudinaiheuttajamikrobit, jotka päätyvät viemäriin erilaisista kehon nesteistä, ulosteista, virtsasta, hengitys- ja nenän eritteistä, syljestä ja ihovaurioista. Taudin kantajat voivat olla eri tartuntavaiheissa: oireellisina, oireettomina, esioireellisina tai oireiden jälkeisessä tilassa.
Jätevesipohjainen infektiotautiseuranta tarjoaa kustannustehokkaan vaihtoehdon väestötason seurantaan. Yksi analyysi jätevesinäytteestä voi antaa varsin kattavaa tietoa koko yhdyskunnan infektiotautitilanteesta. Kustannuksiltaan se ei eroa paljoakaan yhdestä henkilöstä otetun kliinisen näytteen analyysikustannuksista, eikä aiheuta yksityisyyden suojaan liittyviä ongelmia eikä eettisiä haasteita. Jätevesiseuranta ei kuitenkaan korvaa suoraan potilasnäytteestä tehtävää infektiotautien seurantaa, vaan antaa täydentävää tietoa infektiotautitilanteesta väestötasolla.
Rajalliset resurssit tehokkaaseen käyttöön
WastPan-hankkeessa kerättiin jätevesinäytteitä kymmeneltä jätevedenpuhdistamolta vuosina 2021–2023; tämä kattaa noin 40 prosenttia Suomen väestöstä. Hankkeessa kehitettiin jätevesipohjaista taudinaiheuttajamikrobien ja mikrobilääkeresistenttien bakteerien ympäristöseurantaa.
”Useiden taudinaiheuttajamikrobien kiertoa eri paikkakunnilla voidaan seurata jätevesiä analysoimalla. Seurantakohteiden tarkka valinta on tärkeää, jotta rajalliset resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön. Seuranta tulee kohdistaa siten, että huomioidaan epidemiologisen tiedon ja mikrobiologisen näytön tarve kansallisella ja alueellisella tasolla”, kertoo johtava asiantuntija Tarja Pitkänen.
Terveysviranomaiset ja epidemiologit ovat jätevesiseurannan tietojen pääasiallisia loppukäyttäjiä. Jätevesiseurannan kohdentamista on tarpeen priorisoida sellaisiin infektiotauteihin, joiden leviämisen varhainen havaitseminen on tärkeää niiden laajan leviämisen ehkäisemiseksi ja joiden havaitseminen on muiden seurantatyökalujen avulla vaikeaa.
"WastPan-hankkeessa olemme huomanneet, että yhdellä litran kokoomajätevesinäytteellä voi olla valtavan tärkeä merkitys yhdyskunnan infektiotautitilanteen ajantasaisessa arvioinnissa. COVID-19-aikana kehitettyä toimintamallia voidaan hyödyntää myös muiden patogeenien seurannassa”, tiivistää erikoistutkija Ananda Tiwari.
Tutkimus oli osa WastPan-konsortion hanketta, jonka THL toteutti yhteistyössä Helsingin ja Tampereen yliopistojen kanssa. Se oli kolmivuotinen projekti, jota rahoittivat Suomen Akatemia, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Suomen vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto ja kansallinen huoltovarmuuskeskus.
Lisätietoja
Ananda Tiwari
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7498
[email protected]
Tarja Pitkänen
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 6315
[email protected]
