Laaja tutkimus kartoitti hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyyttä ja mikrobilääkkeiden käyttöä pitkäaikaishoidossa Euroopassa

Suomessa 3,5 prosentilla pitkäaikaishoidon toimintayksiköiden asukkaista oli tutkimushetkellä vähintään yksi hoitoon liittyvä infektio. Luku on eurooppalaista keskitasoa (3,7 %). Infektio oli useimmiten saanut alkunsa samassa toimintayksikössä (90 %) ja harvemmin sairaalassa tai toisessa pitkäaikaishoidon yksikössä. Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyyttä ja mikrobilääkkeiden käyttöä pitkäaikaishoidon toimintayksiköissä kartoitettiin laajalla eurooppalaisella poikkileikkaustutkimuksella vuosina 2016–2017 (HALT-3).

Euroopassa yleisimpiä hoitoon liittyviä infektioita olivat hengitystieinfektiot (33 %), virtsatieinfektiot (32 %) ja ihoinfektiot (22 %). Suomessa yleisimpien infektiotyyppien järjestys ja osuudet poikkesivat muusta Euroopasta: yleisimpiä olivat virtsatieinfektiot (33 %) ja ihoinfektiot (32 %), kolmanneksi yleisimpiä olivat hengitystieinfektiot (19 %). Suomessa aineisto kerättiin syksyllä ennen influenssakauden alkua, joten vuodenaika ja epidemiatilanne ovat voineet vaikuttaa hengitystieinfektioiden esiintyvyyteen. 

Infektioiden aiheuttajamikrobi oli tiedossa neljäosassa hoitoon liittyviä infektioita, usein mikrobiologista näytettä ei ollut otettu tai tulosta ei ollut saatavilla tutkimushetkellä. Yleisimpiä löydöksiä olivat enterobakteerit, ja niistä yleisin Escherichia coli. 

Tietyillä riskitekijöillä yhteys hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyyteen

Tilastollisessa analyysissa tarkasteltiin myös toimintayksiköiden ja asukkaiden riskitekijöiden yhteyttä hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyyteen. Tutkimuksen mukaan toimintayksikön koko, asukkaiden verisuoni- ja virtsakatetrit, muut haavat kuin painehaavat, yli 85 vuoden ikä, heikentynyt liikuntakyky sekä ajan ja paikan tajun hämärtymä eli desorientaatio olivat yhteydessä hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyyteen. 

”Riskitekijöistä virtsakatetrien käyttö ja haavojen esiintyvyys oli Suomessa jonkin verran harvinaisempaa kuin muualla Euroopassa. Verisuonikatetreja käytettiin kaiken kaikkiaan vähän”, THL:n tutkija Saija Toura sanoo.

Antibioottien käyttö hieman keskiarvoa runsaampaa

Antibioottien käyttö oli Suomessa hieman eurooppalaista keskiarvoa runsaampaa. Tutkimuspäivänä pitkäaikaishoidon asukkaista vähintään yhtä antibioottia sai Suomessa 6,7 prosenttia ja Euroopassa 4,9 prosenttia. 

Useimmissa maissa antibiootteja käytettiin yleisimmin virtsatieinfektion hoitoon ja ehkäisyyn. Suomessa antibiootteja käytettiin enemmän infektioiden ehkäisyyn kuin hoitoon. Profylaktisten antibioottien osuus oli meillä 61 prosenttia, kun Euroopassa vastaava osuus oli alle kolmanneksen.

Euroopan tautikeskus ECDC:n tutkimukseen osallistui 24 EU- ja ETA-maata. Tutkimusaineistossa oli mukana yhteensä 1 797 toimintayksikköä, joissa oli yhteensä 102 301 pitkäaikaishoidon asukasta. Suomesta mukana oli 149 toimintayksikköä ja 5 914 asukasta. Suomen aineisto kerättiin syksyllä 2017 ja siitä on aiemmin julkaistu kansallinen raportti. 

Seuraava vastaavanlainen tutkimus (HALT-4) toteutetaan Euroopassa vuosina 2023–2024. Suomessa tutkimusta koordinoi THL. Aineistonkeruu tulee ajoittumaan kevääseen 2024 ja osallistujien rekrytointi käynnistyy syksyllä 2023. 

Lisätiedot

Point prevalence survey of healthcare-associated infections and antimicrobial use in European long-term care facilities 2016–2017 (ECDC)

Hoitoon liittyvät infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö Suomen pitkäaikaishoitolaitoksissa 2017: Euroopan prevalenssitutkimuksen tietojen yhteenveto (THL)

Saija Toura 
tutkija
THL
p. 029 524 7287
[email protected] 

Sohvi Kääriäinen
ylilääkäri
THL
p. 029 524 8116
[email protected]