Lähisuhdeväkivallan vastaista työtä hyvinvointialueilla ja kunnissa tulee vahvistaa suositusten sijaan lailla
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut suosituksia lähisuhdeväkivallan ehkäisyn vahvistamiseksi hyvinvointialueilla ja kunnissa. Suositusten mukaan väkivallan vastainen työ tulee sitoa hyvinvointialueiden rakenteisiin, kuten hyvinvointistrategiaan ja turvallisuussuunnitelmiin, ja siitä tulisi säätää lailla. Tällä hetkellä lähisuhdeväkivallan ehkäisyn rakenteiden, koordinaation ja palvelujen tilanne vaihtelee merkittävästi alueittain.
THL:n suositukset ovat tiivistetysti seuraavat:
- Hyvinvointialueilla tulee olla pysyvät lähisuhdeväkivaltakoordinaattorit.
- Väkivallan ehkäisyn poikkihallinnollinen yhteistyö tulee sitoa hyvinvointialueiden rakenteisiin.
- Väkivallan eri osapuolille ja erityisryhmille tulee varmistaa yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut.
- Koordinaatiorakenteista ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämisestä tulee säätää lailla.
Yhtenäinen lainsäädäntö on edellytys yhdenvertaisille palveluille ympäri Suomen
THL selvitti viime syksynä hyvinvointialueiden lähisuhdeväkivallan ehkäisyn tilannetta ja miten niihin liittyviä kansallisia ohjeita on otettu käyttöön hyvinvointialueilla.
Valtion viranomaiset, kuten THL ja sosiaali- ja terveysministeriö, ovat julkaisseet kansallisia suosituksia ja ohjeita lähisuhdeväkivallan ehkäisyn järjestämiseksi jo muutaman vuosikymmenen ajan, mutta niiden toimeenpano on ollut puutteellista. Lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneet, sitä käyttäneet ja sille altistuneet ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä päin Suomea he asuvat.
Amnesty Internationalin Suomen osasto on todennut, että väkivallan näkymättömyys tilastoissa, koulutuksissa sekä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelussa kertoo puutteellisesta sitoutumisesta väkivallan torjumiseksi tehtävään työhön.
”Koska lähisuhdeväkivallan ehkäisyn rakenteet ja toimintatavat vaihtelevat edelleen alueittain, auttaisi lainsäädäntö varmistamaan yhdenvertaiset palvelut eri puolilla Suomea. Laki selkiyttäisi myös kuntien ja hyvinvointialueiden vastuita uudessa palvelujärjestelmässä”, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Elisa Niklander.
”Väkivallan ehkäisy tarvitsee vahvaa koordinaatiota ja nykyistä suurempaa resursointia myös hyvinvointialueilta. Esimerkiksi ammattilaiset tarvitsevat nykyistä enemmän koulutusta siitä, miten tunnistaa väkivalta ja miten puuttua siihen”, jatkaa Niklander.
Koordinaatiorakenteiden vaihtelun ja puutteiden vuoksi alueilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia toteuttaa lähisuhdeväkivallan vastaisia toimia. Osalla alueista väkivallan ehkäisyä ei ole juurikaan resursoitu, jolloin apua väkivallan osapuolille ei voida riittävällä tavalla varmistaa.
Avainhenkilömalli on yksi lähisuhdeväkivaltatyön onnistumisista alueilla
Hyvä esimerkki onnistuneesta lähisuhdeväkivallan vastaisen työn sitomisesta hyvinvointialueen rakenteisiin on Etelä-Savossa käytössä oleva avainhenkilömalli, jota toteutetaan hyvinvointialueen ja Viola – väkivallasta vapaaksi ry:n yhteistyönä. Mallissa ammattilaisia koulutetaan tunnistamaan lähisuhdeväkivalta ja puuttumaan siihen. Lisäksi varmistetaan, että koulutettuja perustason lähisuhdeväkivaltatyön osaajia on eri toimipisteissä.
”Kehitämme ja levitämme avainhenkilömallia tänä vuonna myös kansallisesti, mukana pilotissa on 11 hyvinvointialuetta ja alueilla toimivia järjestöjä. Pilotti on lähtenyt hyvin liikkeelle ja jatkuu tämän vuoden loppuun”, iloitsee erityisasiantuntija Jenni Krogell THL:stä.
Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi merkittävät kustannukset yhteiskunnalle
Lähisuhdeväkivalta on ihmisoikeuskysymys, joka aiheuttaa inhimillistä kärsimystä. Tutkimuksen mukaan lähisuhdeväkivallasta aiheutuu Suomessa lisäksi vuosittain 150 miljoonan euron suorat kustannukset terveydenhuollolle. Väkivalta lisää myös sosiaali- ja oikeuspalveluiden kuluja.
Toimivat väkivallan ehkäisyn rakenteet tukevat yhdenvertaisia ja saavutettavia palveluita väkivaltaa kokeneille, sitä käyttäneille ja sille altistuneille. Ne vähentävät myös kustannuksia yhteiskunnassa. Suositusten sijaan rakenteista tulee säätää lailla.
Tutustu THL:n suosituksiin kokonaisuudessaan:
Lisätietoja
Elisa Niklander
Kehittämispäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
[email protected]
Jenni Krogell
Erityisasiantuntija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
[email protected]
