Lasten ja perheiden pääsyä avoimeen kohtaamispaikkaan tulee vahvistaa

Julkaisuajankohta 28.3.2023

Pikkuvauvojen äideistä lähes kolmasosa (28-31 %) kokee masennusoireita vauvan odotusaikana. Lisäksi ne synnyttäneet vanhemmat, joilla on alhaisempi koulutus, kokevat muita useammin taloudellisia huolia. Tulokset selviävät lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta kartoittavasta tutkimuksesta, jossa hyödynnettiin FinLapset-kyselyaineistoa (Majlander ym. 2023). 

Jokaisella pikkulapsen vanhemmalla tulisi olla mahdollisuus osallistua perhekeskuksen avoimeen kohtaamispaikkatoimintaan. Kohtaamispaikka on lapsille ja perheille tarkoitettu avoin, maksuton tila, jossa lapsilla on mahdollisuus osallistua leikkiin ja vertaistoimintaan ja aikuisilla mahdollisuus viettää aikaa, tutustua muihin kävijöihin, saada vertaistukea ja ammatillista ohjausta. FinLapset-tulosten perusteella näyttää siltä, että osalla vauvojen vanhemmista olisi tarvetta saada lisätukea vanhemmuuteen ja arjessa selviytymiseen, mihin perhekeskusten avoin kohtaamispaikka on yksi ratkaisu. 

Vaikka kohtaamispaikkoja on jokaisella hyvinvointialueella, tietoa toiminnan saavutettavuuteen liittyvistä tekijöistä ei ole ollut saatavilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti asiaa osana Lapsistrategian toimeenpanoa vuosina 2022–2023. 

Saavutettavuuden tärkeimmät vaatimukset ovat: 

  • toimintaan pääsyn esteettömyys
  • perheiden osallisuus
  • perheiden ohjautuminen palveluihin 
  • digitaalisen tiedon helppokäyttöisyys. 

Saavutettava kohtaamispaikka on esteetön, ja se edistää verkostoitumista

Saavutettavuus tarkoittaa ensinnäkin toimintaan pääsyn esteettömyyttä, jossa keskeistä on kohtaamispaikan sijainti, etäisyydet sekä kulku- ja liikenneyhteydet. Esteetöntä palveluihin pääsyä edistävät lisäksi toimivat tilat, joissa on otettu huomioon kävijöiden vaihtelevat tarpeet. 

Ajallisesta näkökulmasta toiminta on esteetöntä, kun sitä on tarjolla joustavina toiminta-aikoina. Lisäksi toiminnan monipuoliset sisällöt madaltavat moninaisten perheiden hakeutumista toimintaan oman rytminsä mukaisesti.

Kohtaamispaikan saavutettavuus on yhteydessä perheiden osallisuuteen. Kohtaamispaikassa osallisuus rakentuu kohtaamisen, turvallisen tilan ja ilmapiirin sekä kävijöiden osallisuuden kokemusten ja osallistumisen mahdollisuuksien kautta. 

Toiminnan saavutettavuutta edistää, kun se tarjoaa lapsille ja perheille merkityksellisiä kokemuksia mukana olosta sekä käytännön mahdollisuuksia osallistua toimintaan ja sen yhteiskehittämiseen. 

Saavutettavuus toteutuu perheiden mahdollisuutena ohjautua palveluihin. Tätä edistää kohtaamispaikan verkostoituminen alueen muiden lapsiperhepalvelujen kanssa siten, että perhettä osataan ohjata palveluista avoimeen toimintaan ja vastaavasti avoimesta toiminnasta lisäavun piiriin. Palveluista voidaan lisäksi jalkautua kohtaamispaikkaan ja tuoda palvelut siten lähemmäksi perheitä.

Kohtaamispaikkatoiminta on saavutettavaa, kun siitä löytyy vaivattomasti, esteettömästi ja kootusti tietoa verkosta. Perheiden mahdollisuus saada tietoa kohtaamispaikoista hyvinvointialueen, kunnan, järjestön ja seurakuntien sivuilta auttaa perheitä löytämään tietoa avoimesta perhetoiminnasta alueella. 

Toimintaa voidaan parantaa tunnistamalla kävijöiden saamat hyödyt ja osallistumisen esteet

Perheiden vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvassa toiminnassa ratkaisevaa on, minkälaista hyötyjä kävijät kokevat saavansa toiminnasta, miten turvalliseksi he kokevat olonsa kohtaamispaikassa, minkälainen luottamus heillä on rakentunut työntekijöihin sekä miten vaivattomasti he löytävät digitaalista tietoa toiminnasta. Tunnistamalla kävijöiden saamia hyötyjä, voidaan parantaa heidän hakeutumistaan ja pysymistään toiminnassa. 

Kiinnittämällä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien perheiden toimintaan hakeutumisen, osallistumisen ja digitaalisen tiedon hyödyntämisen esteisiin (kielitaito, lukutaito, kognitiiviset esteet, turvallisuuden tunne, luottamus), voidaan parantaa kaikkien perheiden yhdenvertaista pääsyä toimintaan. 

Parantamalla työntekijöiden valmiuksia tunnistaa kaikkien perheiden tuen tarpeita voidaan madaltaa haavoittuvassa asemassa olevien perheiden pääsyä tarvitsemansa avun piiriin. Perhekeskuksen avoimet kohtaamispaikat tarjoavat avoimen tilan kohdata samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, saada ammatillista tukea ja ohjautumisen lisätuen piiriin.

Lisätietoja

Marjatta Kekkonen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7401
[email protected]

Lähde

Majlander Satu, Vihtari Johanna, Kekkonen Marjatta, Sankalahti Katja, Turu Petra, Rautiainen Silja. Lasten ja nuorten palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 06/2023. 113 sivua. Helsinki 2023. ISBN 978-952-408-027-9 (verkkojulkaisu)

Lapset, nuoret ja perheet Lapset, nuoret ja perheet