Lasten koronarokotukset ovat pääsemässä vauhtiin koulujen alettua
Suomessa on aloitettu 5–11-vuotiaiden lasten koronarokotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suositteli joulukuussa 2021 rokotuksia ikäryhmän lapsille, joilla on perustaudin hoidon tai muun syyn vuoksi suurentunut riski sairastua vakavaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Lisäksi rokotuksia suositeltiin 5–11-vuotiaille, joiden lähipiirissä on voimakkaasti immuunipuutteinen henkilö.
Muille 5–11-vuotiaille suositeltiin tarjottavan mahdollisuutta koronarokotukseen.
”Julkisuudessa on ollut epäselvyyttä, mitä mahdollisuuden tarjoaminen tarkoittaa. On saatettu tulkita niin, että rokotuksia ei suositeltaisi perusterveille lapsille lainkaan. Tämä on väärinymmärrys. Comirnaty –koronarokote on lääkeviranomaisen hyväksymä myös 5–11-vuotiaille. Lapsille annettu rokotussuositus ei ole yhtä vahva kuin 12 vuotta täyttäneiden. Tämä johtuu siitä, että vakavan koronataudin riski on 5–11-vuotiailla hyvin pieni”, täsmentää THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Pienten lasten ohjeistuksessa on myös haluttu korostaa koronarokotteiden vapaaehtoisuutta, koska tämän ikäisten lasten tautitaakka on pieni.
”Koronarokotteet ovat myös lapsille tehokkaita. Heidän rokottamisellaan on kuitenkin arvioitu olevan vain vähäinen vaikutus epidemian hallintaan. Pienet lapset eivät ole epidemian leviämisen kannalta keskeisimmässä asemassa, ja toisaalta rokotteiden suojateho omikronvariantin aiheuttamaa tartuntaa vastaan on vain kohtalainen”, Nohynek jatkaa.
Lapsille valtaosin lieviä haittoja
Koronarokotteiden haittavaikutukset ovat hyvin samanlaisia 5–11-vuotiailla kuin vanhemmilla lapsilla, kuten esimerkiksi pistospaikan kipua ja turvotusta, kuumetta, väsymystä ja lihaskipua, jotka ovat kaikki ohimeneviä. Vakavat haitat ovat hyvin harvinaisia.
”Pienillä lapsilla vakava koronatauti ja sen pitkäaikaisvaikutukset ovat tämänhetkisen tiedon valossa harvinaisia. Siksi rajallisten rokotusresurssien kanssa iäkkäiden sekä muiden vakavalle koronataudille suuressa riskissä olevien ryhmien suojeleminen rokotuksin on ollut korkeammalla prioriteeteissa”, sanoo Nohynek.
Kunnat vastaavat koronarokotusten järjestämisestä
Alaikäinen voi itse päättää koronarokotuksestaan, jos rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että tämä ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään asiasta.
Lapsen itsenäiselle päätökselle ei ole laissa määritelty ikärajaa, ja siksi asia arvioidaan tapauskohtaisesti. Useimpien 5–11-vuotiaiden kohdalla rokottamiseen tarvitaan kaikkien huoltajien suostumus. Nykyinen lainsäädäntö ja laillisuusvalvojien ratkaisukäytäntö huomioiden suostumus lapsen rokottamiseen tarvitaan kaikilta huoltajilta.
Kunnat vastaavat koronarokotuksista ja päättävät, miten lasten rokotukset käytännössä järjestetään. Rokotuksia voidaan antaa esimerkiksi kouluterveydenhuollossa tai koronarokotuspisteissä, joissa muutakin väestöä rokotetaan.
”Joulunajan lomien ja koulujen alkamisen jälkeen lasten rokotukset ovat pääsemässä vauhtiin. Alueilla on nyt enemmän resursseja myös lasten rokottamiseen, sillä iäkkäiden ja muiden riskiryhmien kolmannet rokoteannokset ovat edenneet hyvin”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
Lapsille tarkoitettua Biontech-Pfizerin Cormirnaty-rokotetta on saatu joulu-tammikuun aikana yhteensä 360 000 annosta. Lisää rokotteita saadaan maaliskuun alussa.
Suomessa mRNA-rokotteiden ensimmäisen ja toisen annoksen väli on 6–12 viikkoa, ja lapsille rokote annetaan samalla annosvälillä kuin aikuisille.
“Joissain kunnissa joudutaan antamaan toisia annoksia pidemmällä antovälillä, koska lapsille tarkoitettuja valmisteita tulee lisää vasta maaliskuussa. Toisiin annoksiin ei riitä kaikkialla rokotteita kuuden viikon välillä. Rokotuksen antama suoja on kuitenkin parempi silloin, kun annosväli on pidempi”, sanoo Kontio.
Lisätietoja:
Usein kysyttyä lasten ja nuorten koronarokotuksista
Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
[email protected]
Mia Kontio
johtava asiantuntija
THL
[email protected]
