Liikkumisrajoitteisten nuorten määrästä on saatavilla ensimmäistä kertaa tutkittua tietoa
Ensimmäinen fyysisesti vammaisten nuorten määriä Suomessa selvittävä tutkimus on julkaistu. Tutkimus tuo määrien lisäksi uutta tietoa myös näiden nuorten syrjäytymisriskeistä ja elämänlaadusta.
Invalidiliiton ja THL:n tutkimus tuo uutta tietoa liikkumisrajoitteisten nuorten määristä. Liikkumisrajoitteisten nuorten lukumääriä Suomessa selvitettiin tutkimalla kahta eri THL:n syntymäkohorttia sekä Kouluterveyskyselyn vuoden 2017 aineistoa. THL:n syntymäkohortit 1987 ja 1997 sisältävät kaikki kyseisinä vuosina Suomessa syntyneet lapset. Lisäksi nuorten elämänlaatua ja syrjäytymisriskejä mitattiin yhdistelemällä eri viranomaisten rekisteritietoja sekä tutkimalla vastauksia Kouluterveyskyselystä.
"Liikkumisrajoitteisia nuoria tunnistettiin molemmista syntymäkohorteista 1,3 prosenttia", Invalidiliiton tutkimusjohtaja Sinikka Hiekkala sanoo. Tämä tarkoittaisi, että Suomessa olisi noin 10 000 liikkumisrajoitteista 14–29-vuotiasta nuorta.
Yleisimmät sairausryhmät olivat tulehdukselliset moninivelsairaudet, CP-oireyhtymä ja muut halvausoireyhtymät sekä lihasten ja luiden epämuodostumat.
Liikkumisrajoitteisilla nuorilla on enemmän riskitekijöitä kuin muilla nuorilla
"Vuonna 1987 syntyneistä liikkumisrajoitteisista nuorista vajaa kymmenen prosenttia oli aikuisena syrjäytymisvaarassa, kun muilla nuorilla osuus oli ainoastaan kahden prosentin luokkaa. Riskitekijöiden kasautuminen lapsuudessa ennakoi vahvasti syrjäytymisvaaraa myös aikuisena", sanoo johtava asiantuntija Päivi Nurmi-Koikkalainen THL:sta.
Kouluterveyskyselyn perusteella liikuntarajoitteisista nuorista koki itsensä kiusatuksi 46 prosenttia, kun muiden nuorien vastaava luku oli vain 18 prosenttia. Liikkumisrajoitteiset nuoret ilmoittivat myös kiusaavansa itse enemmän kuin muut nuoret.
Liikkumisrajoitteiset nuoret kokivat huomattavasti useammin sekä varkauksia, väkivallalla uhkailua että fyysistä väkivaltaa. He olivat kokeneet myös seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua huomattavan paljon enemmän kuin muut nuoret.
Tällä voi olla vaikutusta myös nuorten tyytyväisyyden kokemiseen elämästään. Muihin nuoriin verrattuna liikkumisrajoitteisista nuorista yli kolmikertainen määrä ei ollut tyytyväisiä elämäänsä. Vastaavasti niukasti yli puolet liikkumisrajoitteisista ja kolme neljännestä muista nuorista oli tyytyväisiä elämäänsä.
"Tässä tutkimuksessa on nyt ensimmäistä kertaa tarkasteltu liikkumisrajoitteisten nuorten hyvinvointia ja syrjäytymisriskiä syntymäkohorttiaineistoja hyödyntämällä", sanoo kohorttitutkimusten vastaava tutkija Tiina Ristikari THL:sta.
Syntymäkohorteissa oli mukana yhteensä lähes 117 000 nuorta ja kouluterveyskyselyyn vastasi yhteensä lähes 140 000 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijaa. Tutkimus rahoitettiin Invalidiliiton OLVI-säätiöltä saamasta apurahasta sekä Invalidiliiton ja THL:n omarahoituksella.
Lisätietoa
Kivelä, Juha; Nurmi-Koikkalainen, Päivi; Ristikari, Tiina; Hiekkala, Sinikka (2019) Liikkumisrajoitteiset nuoret Suomessa. Määrät, diagnoosit, syrjäytymisriskit ja elämänlaatu. Työpaperi : 2019_019.
Vammaispalvelujen käsikirja THL:ssa
Sinikka Hiekkala
tutkimusjohtaja
Invalidiliitto
puh. 0500 362 623
[email protected]
Päivi Nurmi-Koikkalainen
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7454
[email protected]
Tiina Ristikari
tutkimuspäällikkö
THL
puh.029 524 6720
[email protected]
