Maahanmuuttaneet käyttävät Suomessa syntyneitä harvemmin Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa
Maahanmuuttaneiden todennäköisyys saada Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa on Suomessa syntyneeseen väestöön verrattuna merkittävästi pienempi. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekisteritutkimuksesta, jossa on seurattu kaikkia Suomessa vuoden 2010 lopussa asuneita aikuisia maahanmuuttaneita. Kyseessä on ensimmäinen valtakunnallinen tutkimus Suomessa asuvien maahanmuuttaneiden psykoterapian käytöstä.
Tutkimusaineistossa oli noin 186 000 ulkomailta muuttanutta henkilöä, joita verrattiin samankokoiseen joukkoon Suomessa syntyneitä henkilöitä. Vuosina 2011–2020 suomalaissyntyisistä tutkittavista noin 7000 oli saanut kuntoutuspsykoterapiaa. Maahanmuuttaneista psykoterapiassa oli käynyt hieman alle 1500 henkilöä. Harvinaisinta psykoterapiakuntoutus oli Aasiasta sekä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta kotoisin olevien ryhmissä.
Tutkimuksessa selvisi lisäksi, että maahanmuuttaneiden psykoterapiajaksojen käyntimäärät jäivät vähäisemmiksi ja heidän keskuudessaan terapian keskeytyminen alle 20 käyntikerran jälkeen oli yleisempää kuin Suomessa syntyneillä henkilöillä.
Mielenterveysongelmiin liittyvät stigmat ja tiedon puute voivat estää hoitoon hakeutumista
Aikaisemmat väestötutkimukset ovat osoittaneet merkittävää psyykkistä oireilua monissa ulkomailta Suomeen muuttaneissa ryhmissä. Kaikilla maahanmuuttaneilla ei ole kuitenkaan riittävää palvelujärjestelmän tuntemusta tai voimavaroja mielenterveyspalveluihin hakeutumiseksi. Erityisesti kuntoutuspsykoterapiaan hakeutuminen vaatii oma-aloitteisuutta ja taloudellisia resursseja.
Kuntoutusterapia saattaa lisäksi olla osalle maahanmuuttaneista vieras hoitomuoto tai mielenterveyden ongelmiin voi liittyä stigmaa, joka estää palveluihin hakeutumista. Kaikki psykoterapeutit eivät ole myöskään tottuneet hoitamaan potilaita, joiden kieli tai kulttuuritausta poikkeaa heidän omastaan.
”Maahanmuuttaneiden osuus Suomen väestöstä lisääntyy. Siksi terveyspalveluiden tulisi pystyä vastamaan moninaisen väestön tarpeisiin”, sanoo THL:n vieraileva tutkija Venla Lehti.
”Kelan tukeman kuntoutuksen yhdenvertaista toteutumista tulisi myös tarkastella”, Lehti jatkaa.
Tutkimus on julkaistu Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä.
Lähde:
Lisätietoja:
Venla Lehti
vieraileva tutkija
THL
[email protected]
puh. 050 306 1767
