Mielenterveyspalveluita tarvitsevat ja käyttävät eniten nuoret - matalan kynnyksen hoitomenetelmien saatavuus parantunut nopeasti
Mielenterveyden hoitokäyntejä on eniten 18–28-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Myös erikoissairaanhoidon psykososiaalisen hoidon käyntien määrä painottuu nuoriin. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta THL:n raportista.
Mielenterveysdiagnoosit painottuvat nuoruuteen: suurin osa oireilusta, joka myöhemmin osoittautuu vakavaksi mielenterveyden häiriöksi, alkaa ahdistuksella tai masennuksella ennen 20 vuoden ikää. Siten juuri nuorten toipumisen, sosiaalisten suhteiden ja opiskelu- ja työkyvyn ylläpitäminen psykososiaalisella hoidolla on keskeistä.
”Nuoriin panostaminen mielenterveyden hoidossa on tarkoituksenmukaista ja kannattavaa, vaikkakaan tarjottava apu ei vielä ole riittävää. On varmistettava, että koko maassa on tarjota lasten ja nuorten arkeen riittävästi henkilöstöä auttamaan heitä matalalla kynnyksellä”, toteaa ylilääkäri Outi Linnaranta THL:stä.
Yli 1500 nuorten arjessa työskentelevää ammattilaista koulutettu auttamaan masennusoireilevia
Lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoon tarkoitettujen matalan kynnyksen menetelmien saatavuus on Suomessa parantunut nopeasti. Käytössä on esimerkiksi nuorten masennuksen ehkäisyn ja hoidon menetelmä, vuorovaikutusohjanta (IPC-N). Kyseessä on 3–6 kerran terapeuttinen menetelmä, jossa käsitellään ihmissuhteita ja elämäntapahtumia keskustelun ja harjoitusten avulla.
THL selvittää parhaillaan laajassa IMAGINE-hankkeen seurantatutkimuksessa, miten vuorovaikutusohjannasta saatava hyöty nuorelle vertautuu tavanomaiseen hoitoon. Tutkimuksessa on mukana 1029 yläkouluikäistä nuorta. Heistä 8 prosenttia kertoi saaneensa hoitoa masennukseen viimeisen vuoden aikana. Hoitoa saaneista kolmannes oli saanut vuorovaikutusohjantaa. Muiden nuorten saama apu puolestaan koostuu usein kriisihoidosta tai omahoidosta.
”Tulokset ovat alustavia, mutta tukevat vuorovaikutusohjannan tärkeää roolia nuorten palveluiden saatavuuden paranemisessa”, Linnaranta kertoo. Seurantatutkimus jatkuu kevääseen 2025 asti.
Kansallisen mielenterveysstrategian tavoitteena on juurruttaa menetelmä koko maahan. Sen saavuttamiseksi asetettiin vuonna 2020 tavoite, jonka mukaan vuorovaikutusohjannan käyttöön koulutetaan 2 000 nuorten arjessa työskentelevää ammattilaista. Vuoden 2023 loppuun mennessä tavoitteeseen on lähes päästy: hyvinvointialueilla koulutuksen on suorittanut loppuun jo yhteensä yli 1500 työntekijää. Koulutuksen avulla on vahvistettu esimerkiksi koulukuraattorien ja -terveydenhoitajien mielenterveysosaamista.
”Näin suuri koulutettujen määrä pandemian, henkilöstöpulan ja säästöjen aikakaudella on kansainvälisestikin merkittävä. Painopistettä on saatu siirrettyä kohti matalan kynnyksen apua. Nyt on ensiarvoisen tärkeää, että osaaminen säilyy ja menetelmät saadaan juurtumaan osaksi arkista työtä”, Linnaranta painottaa.
Lisää aiheesta:
Tutkimuksesta tiiviisti: Nuorten vuorovaikutusohjanta Pohjois-Karjalan alueella (julkari.fi)
IMAGINE-tutkimus nuorten masennuksen hoidosta (stnimagine.fi). IMAGINE-hankkeen rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto.
Lisätietoa:
Outi Linnaranta
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 7517
[email protected]
