Kehittämispäällikkö Kirsi Sihvo: "Mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään iäkkäiden palveluissa?"
Uutisotsikoissa toistuvia aiheita ovat päivystysten ruuhkat, kotihoidon asiakkaiden hoitoisuus, henkilöstömitoitukset ja iäkkäiden hoidon laatu. Näin voi muodostua kuva pysähtyneestä tilanteesta, jolle ei tehdä mitään.
Sen sijaan me monet tiedämme, että asioita pyritään kehittämään monella eri tavalla, eri tasoilla ja ympäri Suomen. Yhdessä on töitä tehty aiemminkin, mutta hyvinvointialueiden rakentuminen on ikään kuin antanut luvan ja jopa velvoitteen kansalliseen yhteistyöhön.
Yhtenä esimerkkinä yhteistyöstä on Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, jossa keskiössä ovat sujuva avun saaminen peruspalveluissa ja moniammatillisuus – tärkeää ennaltaehkäisyä unohtamatta. Iäkkäiden palvelut tulivat osaksi ohjelmaa vuonna 2022, ja valtavan paljon on saatu jo vuodessa aikaan.
Mitä sitten sujuva avun saaminen tarkoittaa iäkkäälle?
Se tarkoittaa sitä, että iäkäs, hänen läheisensä tai omaishoitajansa löytää helposti tiedon siitä, mistä saa ohjausta ja neuvontaa sekä konkreettista apua. Hän saa myös yhteyden ammattilaiseen joko paikan päällä asioiden, puhelimitse tai digitaalisesti. Hän voi luottaa asiansa etenemiseen.
Se tarkoittaa sitä, että apua saa kotiin myös äkillisissä tilanteissa ja tilapäisesti. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskustoiminta ja kotiin jalkautuvat akuuttitoiminnot ovat keinoja selvittää äkillinen tilanne kotona.
Sujuva avun saaminen tarkoittaa myös turvallista ikäihmisen kotiutumista, jossa varmistetaan etukäteen kodin olosuhteet, riittävät palvelut, ajantasainen lääkitys ja ajankohtaiset tiedot kaikille osapuolille.
On myös hyvä muistaa, että kaikki kotiin saatava apu ei ole kotihoitoa. Apu voi olla myös muiden ammattilaisten tai järjestön tai vapaaehtoistyön järjestämää.
Mitä sitten moniammatillisuus tarkoittaa iäkkään näkökulmasta?
Se tarkoittaa sitä, että kaikenikäiset avun tarpeessa olevat saavat eri ammattilaisten apua sitä tarvitessaan.
Myös ikäihminen saa mielenterveyspalveluja, päihdepalveluja, sosiaaliohjausta, sosiaalityötä ja kuntoutusta. Nämä vain esimerkkeinä.
Erinomaisia käytäntöjä ovat erilaiset työparitoiminnat, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toimivat aidosti työpareina. Tai yksittäiset ammattiryhmät sote-keskuksissa, kuten geronomi ja farmaseutti.
Osa palveluista voidaan toteuttaa ryhmämuotoisena tai yksilötyönä – mikä parhaiten kenellekin sopii.
Mitä sitten ennaltaehkäisy – onko sitä?
Ennaltaehkäisy on laaja kokonaisuus, johon voidaan liittää hyvin monia asioita: elintapaohjaus, ennakoivat kuntoutusjaksot, erilaiset kohtaamispaikat, seniorineuvolat, etsivä vanhustyö, kulttuuri ja liikunta. Näiden lisäksi paljon muutakin tarvitaan mielekkääseen arkeen.
Unohtamatta taloudellista tilannetta ja sen vaikutusta siihen, että iäkäs voi ostaa tarvitsemansa lääkkeet eikä raha ole esteenä tarvittavaan apuun. Näihinkin asioihin ikäihminen saa tarvittaessa ammattilaisen apua.
Koetko sinä iäkkäiden asiat kovin etäisiksi? Ajatteletko, etteivät ne kuulu sinulle? Sitä ei ehkä tule huomanneeksi, että iäkkäiden palveluja kehittäessämme me luomme kaikki samalla myös turvallista tulevaisuutta itsellemme.
Tällaisia pohdintoja näin viidenkympin lähestyessä.
Kirsi Sihvo
Kirjoittaja työskenteli Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman THL:n hanketoimistossa iäkkäiden palvelujen kehittämispäällikkönä
