Muistisairaan henkilön omannäköisen elämän ylläpitämiseksi ja palveluiden kehittämiseksi julkaistu uusi kansallinen palvelupolkumalli
Muistisairaudet ovat ikääntyvän väestön yleisin toimintakykyä heikentävä sekä avun ja palveluiden tarvetta lisäävä sairausryhmä.
Tällä hetkellä Suomessa on arviolta noin 200 000 lievää tai vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavaa henkilöä, mutta huomattava osa jää edelleen diagnosoimatta. Muistisairauksien oletetaan entisestään lisääntyvän väestön ikääntyessä.
Muistisairaiden henkilöiden omannäköisen elämän vahvistamiseksi, yksilöllisen palvelukokonaisuuden luomiseksi sekä palvelupolun sujuvuuden turvaamiseksi on laadittu kansallinen malli suosituksineen. Malli on tarkoitettu niin päättäjille, johtajille kuin ammattilaisille palvelujärjestelmän kehittämiseksi yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin kanssa. Se tukee palvelujärjestelmän kehittämistä niin, että palvelutarvetta ja kustannuksia voidaan hillitä.
Kansallisessa muistipalvelupolkumallissa keskeistä on aivoterveyden edistäminen, riskiryhmien löytäminen, muistihäiriöiden varhainen tunnistaminen matalalla kynnyksellä, diagnosointi sekä hoidon ja palveluiden aloittaminen.
”Yksi suurimmista vaikeuksista palvelupolulle pääsemisessä on se, että ammattilaiset tai ihmiset, joilla muistihäiriöitä on, eivät tunnista etenevän muistisairauden varhaisia oireita. Tällöin diagnostiikka ja hoidon aloittaminen viivästyvät. Muistipalvelupolkumalli voi tarjota tähän ratkaisuja”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Teija Hammar.
Mallissa painotetaan toimintakyvyn ylläpitämistä, elämän laatua, sujuvaa palvelupolkua ja tiedonkulkua, sote-ammattilaisten osaamisen vahvistamista palvelupolun eri vaiheissa, moniammatillisuutta ja hyvinvointialueiden, kuntien, yhdistysten, järjestöjen ja yritysten verkostomaista yhteistyötä.
Vaikuttavaksi todettu FINGER-elintapaohjaus osana muistipolkua
Korkea ikä on keskeinen muistisairauksien riskitekijä, mutta elintavoilla voi vaikuttaa muistioireiden kehittymiseen. Muistipalvelupolkumalliin on otettu mukaan monitekijäinen FINGER-elintapaohjaus, joka tutkitusti voi ylläpitää muisti- ja ajattelutoimintoja ja pienentää riskiä muistihäiriöihin ja siten viivästyttää raskaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ja kustannuksia.
”FINGER-toimintamallin jalkauttaminen alueille on keskeistä, sillä se auttaa ylläpitämään myös jo sairastuneiden henkilöiden toimintakykyä ”, toteaa THL:n erikoistutkija Marjaana Pennanen.
Malli on kehitetty asiantuntijaverkoston kanssa
Kansallinen muistipalvelupolkumalli pohjautuu laajassa verkostossa tehdylle yhteistyölle, verkostotilaisuuksissa kuultuihin esityksiin ja keskusteluihin, alan kirjallisuuteen sekä kyselyihin, jotka kohdennettiin hyvinvointialueiden ammattilaisille ja muistiyhdistyksille.
”Verkostotyö oli oleellinen osa mallin kehittämisessä. Opimme toisiltamme ja levitimme hyviä käytäntöjä. Kokemustoimijoiden mukana olo toi esille muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä näkemyksiä”, sanoo THL:n asiantuntija Pia Pulkkinen.
Mallin kehittämisessä on hyödynnetty alueilla jo kehitettyjä hyviä toimintatapoja ja käytäntöjä. Malli toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa osana Kansallista ikäohjelmaa.
Lisätietoa
Kansallista muistipalvelupolkumallia esitellään THL:n seminaarissa 11.12.2023:
Väestö ikääntyy – miten mahdollistaa muistisairaalle henkilölle sujuvat palvelut ja hyvä elämä?
Yhteystiedot
Marjaana Pennanen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7685
sähköposti: [email protected]
Teija Hammar
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7149
sähköposti: [email protected]
