Muistisairaan näkemykset huomioidaan aiempaa paremmin hoito- ja palvelusuunnitelmissa
Iäkkään henkilön näkemykset tarvitsemistaan palveluista huomioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmissa aiempaa paremmin.
Vuonna 2020 lähes kaikki (91 %) vanhuspalvelujen johtajat kertoivat, että heidän kunnassaan tai alueellaan on hoito- ja palvelusuunnitelmassa kohta iäkkään henkilön omalle näkemykselle. Tilanne on parantunut vuodesta 2018, jolloin osuus oli 81 prosenttia.
Suurella osalla asiakkaista oma näkemys jää kuitenkin kirjaamatta, vaikka edistystä onkin tapahtunut. Kotihoidon asiakkaista yli puolelle (57 %) oli kirjattu oma tavoite hoito- ja palvelusuunnitelmaan vuonna 2020. Kaksi vuotta aikaisemmin osuus oli vain 42 prosenttia. Asiakkaan oma tavoite voi liittyä hoitoon tai arkisiin asioihin kuten kahvin keittämiseen tai harrastustoimintaan.
Tämä selvisi Vanhuspalvelujen tila -seurannan kyselyistä kotihoidon toimintayksiköille sekä vanhuspalveluista vastaaville asiantuntijoille kunnissa, kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla.
Lisäkoulutusta asiakkaan itsemääräämisoikeuden tukemiseen tarvitaan kotihoidossa
Toimintayksiköiden esihenkilöiltä kysyttiin, millaiseksi he arvioivat henkilöstön osaamisen muistisairaan henkilön itsemääräämisoikeuden tukemisessa. Heistä 61 prosenttia arvioi henkilöstön taitojen olevan hyvällä tasolla. Lähes joka kymmenes vastaaja totesi, että henkilöstö tarvitsisi lisäkoulutusta aiheesta.
”Kaikkien, myös muistisairaiden, asiakkaiden näkemyksiä omasta hoidostaan tulisi kuunnella ja kunnioittaa,” toteaa THL:n johtava asiantuntija Teija Hammar.
Lähes puolella kotihoidon toimintayksiköistä on käytössä Muistiliiton Hyvän hoidon -kriteeristö, joka toimii työvälineenä kehittämiskohteiden tunnistamisessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä.
”Itsemääräämisoikeuden tukemisessa voisi hyödyntää muistihoitajien ja -koordinaattoreiden sekä paikallisten muistiyhdistysten osaamista sekä järjestöjen tarjoamaa lisäkoulutusta,” vinkkaa THL:n asiantuntija Sari Jokinen.
Suunnitelma itsemääräämisoikeuden toteutumisesta on osa omavalvontasuunnitelmaa, jonka laatiminen ja seuranta on lakisääteistä.
”Kyselyssä kävi ilmi, että kahdella kolmasosalla kotihoidon toimintayksiköistä oli suunnitelma asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisesta, mutta vain kolmannes seurasi suunnitelman toteutumista systemaattisesti,” toteaa THL:n asiantuntija Pia Pulkkinen.
Asiakkaan äänen kuuleminen on yhtenä aiheena myös Kohti kansallista muistipalvelupolkua -yhteistyöwebinaarissa 4.3., jossa visioidaan tulevaisuuden näkymiä muistisairaiden henkilöiden palveluista.
Kohti kansallista muistipalvelupolkua -webinaarin ohjelma ja ilmoittautuminen
Lisätietoa
Tutkimuksesta tiiviisti: Muistisairaan henkilön oma näkemys huomioitava paremmin kotihoidossa
Hyvän hoidon kriteeristö (Muistiliitto)
Yhteystiedot
Pia Pulkkinen
asiantuntija
THL
puh. 029 524 7784
[email protected]
Teija Hammar
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7149
[email protected]
Sari Jokinen
asiantuntija
THL
puh. 029 524 7721
[email protected]
