Myötätuntokeskeinen terapia yhdistettynä virtuaalitodellisuusharjoitteluun saattaa vähentää rikoksia tehneiden nuorten tunnekylmiä piirteitä
Myötätuntokeskeinen terapia (compassion-focused therapy, CFT) yhdistettynä taitoharjoitteluun virtuaalitodellisuudessa saattaa vähentää tunnekylmiä piirteitä rikoksia tehneillä nuorilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston tuore tutkimus haastaa oletusta siitä, että tunnekylmiä piirteitä ei voi hoitaa. Tutkimusta tehdään osana strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IMAGINE-hanketta.
Juuri julkaistussa tapaustutkimuksessa nuoren itsearvioidut tunnekylmät piirteet vähenivät lyhytterapian aikana. Nuori täytti itsearviokyselyt ennen hoitoa, hoidon puolessa välissä ja sen lopussa. Tapaamiskertoja oli yhteensä 25.
Lisäksi nuori kuvasi haastattelussa itsetuntemuksensa kasvaneen terapian aikana. Nuoren ja terapeutin välille muodostui myös vahva yhteistyösuhde, minkä on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan yksi tärkeimmistä tekijöistä terapian vaikuttavuudessa.
”Aiemmin vallalla oli pitkään oletus, että tunnekylmät piireet olisivat synnynnäisiä ja pysyviä. Ainakin osalla piirteet voivat kuitenkin liittyä haitallisiin lapsuuskokemuksiin ja niiden myötä muodostuneisiin käytösmalleihin. Kun nuori oppii tunnistamaan tunteitaan ja niihin liittyviä automaattisia reaktioita, myös käyttäytymisen muutos tulee mahdolliseksi”, kertoo tutkimuksesta väitöskirja-artikkelin kirjoittanut Helsingin yliopiston ja THL:n tutkija Mirva Heikkilä.
Tutkimukseen on tavoitteena rekrytoida heinäkuuhun 2028 mennessä yhteensä 72 vankilassa tai koulukodissa olevaa 15–20-vuotiasta nuorta miestä, jotka käyvät terapiaohjelman läpi. Tällä hetkellä terapiaohjelman on käynyt kokonaan läpi 12 nuorta ja käynnissä on 13 terapiaa. Yli 20 psykologia on koulutettu menetelmän käyttöön Rikosseuraamuslaitoksella, vankiterveydenhuollossa, koulukodeissa ja yksityissektorilla eri puolilla Suomea.
Nyt julkaistu, yhden nuoren kokemukseen perustuva tapaustutkimus tarjoaa ensimmäisen katsauksen myötätuntokeskeisestä terapiasta yhdistettynä taitoharjoitteluun virtuaalitodellisuudessa. Lopulliset tulokset julkaistaan, kun aineistonkeruu on päättynyt.
Terapia lisää osallistujan tietoisuutta tunteistaan ja niiden yhteydestä aggressiivisuuteen
Vakavien käytöshäiriöiden hoitoon suunnatussa myötätuntokeskeisessä terapiassa laitokseen sijoitetut, rikoksilla oireilevat nuoret harjoittelevat myötätuntoa itseä ja muita ihmisiä kohtaan. Näillä nuorilla tunnekylmät piirteet korostuvat ja tunteiden tunnistaminen, käsittely ja sanoittaminen on usein keskimääräistä hankalampaa. Terapiamuoto on kehitetty Coimbran yliopistossa Portugalissa, ja tulokset ovat olleet erittäin lupaavia.
”Myötätuntoa itseä ja muita kohtaan opetellaan terapiassa hyvin konkreettisin, toiminnallisin keinoin. Opetamme nuoria tunnistamaan omia tunteitaan ja ymmärtämään niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä sekä niitä seuraavia automaattisia reaktioita. Havainnollistamme tällaisia elämässä esiin tulevia tilanteita esimerkiksi korttipelien tai roolileikkien avulla”, sanoo Heikkilä.
”Yksi terapeutin tärkeimmistä tehtävistä on kohdata nuori samalla tasolla ja osoittaa oman elämän esimerkkien kautta, että vaikeatkin tunteet ovat yleisinhimillisiä ja koskettavat siten meitä kaikkia”, Heikkilä jatkaa.
Myötätuntokeskeinen terapia on IMAGINE-hankkeen tutkimuksessa yhdistetty virtuaalitodellisuudessa toteutettavaan taitoharjoitteluun. Virtuaalitodellisuutta hyödynnetään yhteensä viidellä hoitokerralla. Tapaamisten tarkoituksena on harjoitella ja konkretisoida myötätuntokeskeisessä terapiassa opeteltuja taitoja.
”Taitoharjoittelussa nuori kohtaa virtuaalitodellisuudessa tilanteita, joihin liittyy sosiaalista häpeää ja jotka provosoivat aggressiivista käytöstä. Esimerkiksi ruokakauppaan sijoittuvassa tilanteessa vartija alkaa aiheettomasti syyttää nuorta varkaudesta. Syyttelyyn ja ilkkumiseen yhtyy lopulta myös kaupan asiakkaita. Tilanteet on kuvattu 360 astetta tallentavalla kameralla, mikä tekee niistä aidon tuntuisia”, kuvaa THL:n tutkimuspäällikkö Marko Manninen.
Aggressiolle altistavien tilanteiden jälkeen nuoret harjoittelevat rauhoittumista esimerkiksi virtuaalitodellisuuteen luoduissa luontoympäristöissä. Tilanteita ja niissä nousseita tunteita käsitellään yhdessä terapeutin kanssa.
Virtuaalitodellisuutta voi hyödyntää monenlaisen terapian tai hoitomuodon tukena
Virtuaalitodellisuutta hyödyntävän terapian tehosta on jo olemassa aiempaa näyttöä, sillä se on toiminut hyvin esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa.
”Altistusterapia on tutkimustiedon perusteella toimivin määräkohteisten pelkojen terapeuttinen hoitomuoto. Kun terapiaan yhdistetään virtuaalitodellisuutta, asiakas on mahdollista altistaa fyysisesti turvallisessa ympäristössä tilanteille, joiden kohtaaminen tosielämässä olisi hyvin haastavaa. Virtuaalinen altistushoito on myös erittäin kustannustehokasta”, sanoo Manninen.
Hoidossa on kuitenkin aina huomioitava osallistujien yksilöllisyys. Ei ole terapiamuotoa, joka sopii kaikille: jollekin voi toimia esimerkiksi taiteeseen, toiselle liikuntaan perustuva hoito. Virtuaalitodellisuutta hyödyntävä myötätuntoterapia on yksi toimiva työkalu pakkiin rikoksia tehneiden nuorien hoidossa.
”Onnistuneille terapeuttisille interventioille on yhteistä se, että hoidettavan ja terapeutin välinen vuorovaikutus toimii. Ilman aitoa motivaatiota ei käyttäytyminen muutu, ja motivaatio rakentuu pitkälti vuorovaikutuksessa”, lopettaa Manninen.
Lisätietoja:
Mirva Heikkilä
väitöskirjatutkija, psykologian maisteri
Helsingin yliopisto ja THL
[email protected]
Marko Manninen
tutkimuspäällikkö, PsT, dosentti
THL
[email protected]
Nina Lindberg
IMAGINE-hankkeen työpaketin 7 (teknologia-avusteiset ratkaisut) johtaja, LKT, professori, osastonylilääkäri
Helsingin yliopisto ja HUS
[email protected]
Jenni Kaunomäki
väitöskirjatutkija, psykologian maisteri
Vankiterveydenhuolto ja HUS
[email protected]
Nuorille rikoksentekijöille suunnattua CFT-interventiota kokeillaan ensimmäistä kertaa Suomessa (stnimagine.fi)
