Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja torjunta edellyttää johdonmukaista panostusta ammattilaisten koulutukseen
Jokaisella on oikeus elää turvassa ilman väkivaltaa tai sen uhkaa, sekä saada tukea väkivallan jälkeiseen elämään. Näitä tavoitteita ei saavuteta ilman osaavia ammattilaisia sosiaali- ja terveys- sekä kasvatus- ja koulutusaloilla, poliisissa ja oikeusviranomaisissa. THL:n tuoreessa selvityksessä kartoitettiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan teemojen sisältymistä keskeisiin korkeakoulututkintoihin.
Selvityksessä tarkasteltiin kolmeatoista keskeistä tutkintoa tai koulutusta, joista valmistuneet tulevat työssään todennäköisesti kohtaamaan naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan eri osapuolia.
Selvityksen mukaan väkivaltateemoja on huomioitu opetuksessa oletettua useammin, mutta niihin käytetyt tuntimäärät ovat yleensä varsin vähäisiä. Lisäksi opetuksen velvoittavuus vaihtelee huomattavasti sekä tutkintojen ja koulutusten välillä, että niiden sisällä.
”Ammattilaisten tietoisuuden lisääminen ja osaamisen vahvistaminen on yksi tärkeimpiä keinoja ennaltaehkäistä väkivaltaa. Selvityksen perusteella koulutustilanne on tällä hetkellä puutteellinen, mutta korkeakoulujen henkilöstö on motivoitunut kehitystyöhön”, sanoo selvityksen toteuttanut väkivaltatutkija Satu Lidman.
Koulutusta kehitettävä valtakunnallisesti
Selvityksessä annettujen suositusten mukaan tuleville ammattilaisille tulisi varmistaa ajantasainen, monipuolinen ja monitieteinen tieto väkivallan tunnistamisesta ja ennaltaehkäisemisestä sekä traumatietoisesta väkivaltaan puuttumisesta osana heidän pohjakoulutustaan. Opetuksen tulisi olla sisällöllisesti ja määrällisesti riittävää, eikä se saisi jäädä valinnaisuuden varaan.
Väkivallan torjumisen kannalta keskeiset ammattialat tulisi myös määritellä selkeämmin ja laatia väkivaltateemaiselle korkeakouluopetukselle kansalliset vähimmäiskriteerit. Väkivallan tehokkaassa torjumisessa korostuu yhteiskunnan eri toimijoiden sujuva yhteistyö ja yhteinen vastuu.
Koulutustilanteen selvittäminen on osa Istanbulin sopimuksen kansallista toimeenpanosuunnitelmaa vuosille 2022–2025. Tavoitteena on varmistaa ammattilaisten koulutus, tukea sukupuolistuneen väkivallan torjumista sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä koulutusjärjestelmän eri tasoilla.
Selvitys toteutettiin Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnan (NAPE) toimeksiannosta ja on sen rahoittama.
Keskiviikkona 19.3. vietetään tasa-arvon päivää.
Lisätiedot
Elina Kervinen
erityisasiantuntija, NAPEn pääsihteeri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Satu Lidman
väkivaltatutkija, FT, dos.
etunimi.sukunimi@utu.fi
