Pohjoismaiden ja Viron ensihoitopalvelut kehittyvät yhteistyöllä ja vertailukelpoisella tiedolla
Pohjoismaiden ja Viron ensihoitopalvelujen yhteistyö edistää palvelujärjestelmien kehittämistä vertailukelpoisen tiedon perusteella. THL:n sähköisenä julkaisuna tuotettu kolmas Pohjoismaiden ja Baltian ensihoitopalveluiden raportti avaa yhteistyön tuloksia ja luo pohjaa ensihoitopalveluiden toiminnan kehittämiseen.
Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Islanti ja Viro kohtaavat lähitulevaisuudessa samankaltaisia haasteita, kuten väestön ikääntyminen, palvelurakenteen muutokset sekä sosiaalisiin tekijöihin ja mielenterveyteen liittyvien tehtävien määrän huomattava lisääntyminen. Yhteistyöhankkeen tavoitteina ovat ensihoitopalvelun järjestelmätason kehittäminen vertailukelpoisen tiedon avulla sekä vertaisoppiminen.
Vertailukelpoinen tieto luo perustan kehitykselle
Pohjoismaiden ja Viron kansallisen tason asiantuntijoiden kokoama Nordic-Baltic EMS -raportti sisältää kuvaukset kunkin maan ensihoitojärjestelmästä, kansallisista ensihoitoa kuvaavista indikaattoreista sekä yhteisistä Nordic-Baltic EMS Quality and Benchmarking Indicators -mittareista. Julkaistu raportti sisältää vuoden 2023 loppuun asti kerättyä tietoa yhteisesti määriteltyihin laatu- ja vertailumittareihin (QI) perustuen. Mittarit kehitettiin alun perin vuosina 2014–2018 toteutuneessa projektissa, jonka perusteella julkaistiin raportit myös vuosina 2018 ja 2021.
Vuonna 2024 käynnistyneessä yhteistyöverkostossa toteutettiin kuusi työpajaa, tehtäväkohtaisia työryhmiä sekä kansallista tiedonkeruuta. Osallistujat tunnistivat nopeasti alueellisen yhteistyön arvon ja yksi merkittävimmistä hyödyistä onkin ollut mahdollisuus vertailla kansallisia ensihoito- ja akuuttihoitojärjestelmiä keskenään. Vertailu on tuonut esiin sekä merkittäviä eroja että kiinnostavia yhtäläisyyksiä.
Esimerkiksi hätäpuheluiden ja ensihoitotehtävien määrät 1000 asukasta kohden ovat Suomessa ja Virossa 2–3-kertaisia Tanskaan verrattuna, minkä on tulkittu johtuvan maiden välisistä eroista perusterveydenhuollon hoitoonpääsyssä. Toisaalta spontaanin verenkierron palautumisen (ROSC) prosentit elvytetyillä potilailla olivat kaikissa maissa samaa suuruusluokkaa (31–35 %), mikä viittaa yhtenäisiin hoitostandardeihin ja -käytäntöihin.
Tiedon laatu ja yhteinen ymmärrys karttuvat
Tiedonkeruu toteutettiin kansallisella tasolla ja datan tulkinta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Ensihoitopalveun rekisterin asiantuntijoiden toimesta, jolloin suuri osa verkostotyöpajojen ajasta päästiin käyttämään tiedon laadun ja yhdenmukaisuuden varmistamiseen. Tämä tarkoitti yhteisen ymmärryksen muodostamista käytettävistä termeistä, alkuperäisten mittareiden uudelleenarviointia ja niiden uudelleennimeämistä vertailtavuuden näkökulman edistämiseksi.
Raportin luvussa 5 esitellään myös kunkin maan 20 yleisintä ensihoidon yhteydenoton syytä. Tiedot ovat vielä alustavia, mutta kuvastavat raportin potilaslähtöisyyttä sekä dynaamista luonnetta. Nordic-Baltic EMS Network -verkosto päivittää vuoden 2024 tiedot sähköiseen julkaisuun syksyn 2025 aikana. Raporttia myös laajennetaan uudella sisällöllä työn edetessä.
Lähitulevaisuuden painopisteitä ovat ensihoito- ja päivystyspalveluja verrattain paljon käyttävien potilaiden tunnistaminen ja heitä koskevien hoito- ja hallinnollisten käytäntöjen jakaminen. Verkosto kehittää myös yhteistä tietomallia, joka mahdollistaisi potilastason tiedon vertailun maiden välillä. Mallin avulla voidaan myös edistää tietojen yhteensopivuutta yli 60 miljoonaa ensihoitotehtävää sisältävän yhdysvaltalaisen NEMSIS-aineiston kanssa.
Nordic-Baltic EMS Network -verkosto edistää strategista ensihoidon kehittämistä
Menestyksekäs ja tavoitteellisesti etenevä yhteistyö raportin parissa johti Nordic-Baltic EMS Network -verkoston perustamiseen pysyväksi foorumiksi strategiselle ensihoidon kehittämiselle. Verkosto tukee maiden ensihoitopalveluiden syvempää yhteistyötä ja jatkuvuutta. Se koostuu kansallisista asiantuntijoista, jotka keskittyvät järjestelmätason kehittämiseen, tiedonkeruuseen, tulkintaan ja ratkaisuehdotusten laatimiseen yhteisten haasteiden ja eri maissa käyttöön otettuihin hyviin käytänteisiin perustuen.
Verkosto on avoin, ja sen pyrkimyksenä on laajentua kattamaan myös Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin itsehallintoalueet sekä Latvian ja Liettuan. Verkoston LinkedIn-ryhmään ovat tervetulleita kaikki ensihoitopalvelun tiedolla johtamisesta ja järjestelmätason kehittämisestä kiinnostuneet asiantuntijat Pohjoismaiden ja Baltian alueelta sekä laajemmin ympäri maailmaa.
Sähköinen julkaisu ja ladattavissa oleva PDF-versio löytyvät yhteistyötiloista:
Nordic and Baltic EMS data, quality indicators and benchmarking
Lisätietoa:
Viljami Lampilinna
Kehittämispäällikkö
[email protected].
Palautetta Nordic-Baltic EMS Report 2025 -raportista otetaan mielellään vastaan osoitteessa ensihoito(at)thl.fi.
Liity Nordic-Baltic EMS Networkin LinkedIn-ryhmään.
