Nykyinen informaatioympäristö aiheuttaa huolta, mutta tarjoaa mahdollisuuksia myös hyvinvoinnin edistämiseen
THL:n Käyttäytymisen ja viestinnän osaamiskeskuksen CUBE:n toteuttamassa kansalaiskyselyssä kävi ilmi, että ikä, koulutus ja huollettavien lasten ikä vaikuttavat suomalaisten kokemuksiin heidän informaatioympäristöstään. Kansalaisten mielestä yhteiskunnan useiden eri toimijoiden tulisi ottaa vastuuta informaatiohyvinvoinnista.
Informaation lisääntynyt määrä sekä digilaitteiden sulautuminen arkeemme vaikuttavat hyvinvointiimme monin eri tavoin. Kansalaiskyselyn mukaan yli puolet vastaajista (57 %) oli täysin tai melko samaa mieltä, että nykyinen informaatioympäristö on tehnyt elämästä mielenkiintoisempaa. Kuitenkin 58 prosenttia koki sen vaikutukset enemmän kielteisinä kuin myönteisinä. Esimerkiksi olennaisen tiedon erottaminen informaatiotulvasta koetaan vaikeaksi.
”Digitaalinen informaatioympäristömme näyttäytyy tutkimusten perusteella ristiriitaisena tilana, jonka vaikutukset hyvinvointiin ovat monimutkaisia. Se tarjoaa ihmisille mielenkiintoista sisältöä, mutta informaation määrä kokonaisuudessaan voidaan kokea kuormittavaksi”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Minttu Tikka.
Kyselyn vastauksissa etenkin virheellisen tiedon leviäminen aiheutti huolta. Toisaalta nykyinen informaatioympäristö mahdollistaa myös uusien taitojen oppimisen, luovan ilmaisun ja arjesta irtautumisen, jotka puolestaan edistävät arjen tasapainoa. Digitaalisten viestintäalustojen avulla myös yhteydenpito läheisiin ja yhteisöllisyyden kokemukset vahvistavat hyvinvointia ja osallisuutta.
Kyselyyn vastanneista nuorimmat (29–34-vuotiaat) kokivat enemmän, että informaatioympäristö auttaa heitä jäsentämään maailmaa merkityksellisellä tavalla.
Kansalaisten kokemukset avainasemassa hyvinvointia tukevan informaatioympäristön rakentamisessa
Kansalaisten informaatioympäristöön liittyvien kokemusten tutkimus antaa eväitä hyvinvoinnin tukemiseen digitaalisessa yhteiskunnassa. Julkisessa keskustelussa nykyisen digitaalisen informaatioympäristön nähdään tuottavan yhteiskunnallista epävakautta ja pahoinvointia.
Kansalaiset näkevät informaatiohyvinvoinnin edistämiseen liittyvän vastuun jakautuvan usealle toimijalle. Perinteisiltä uutismedioilta toivotaan puolueetonta ja neutraalia uutisointia, kun taas sosiaalisen median alustoilta odotetaan haitallisten sisältöjen hallintaa. Kouluilta ja oppilaitoksilta puolestaan odotetaan medialukutaidon ja kriittisen ajattelun edistämistä. Lisäksi kansalaiset kokevat, että vastuullinen toiminta informaatioympäristössä koskee myös heitä itseään.
“Tunnistamalla hyvinvointia estäviä ja edistäviä tekijöitä voidaan vahvistaa informaatiohyvinvointia myös tulevaisuudessa. Hyvinvointi vaikuttaa yhteiskunnalliseen toimijuuteen ja osallisuuteen ja tukee siten myös demokratiaa”, Minttu Tikka sanoo.
Suomalaisten kokemuksia informaatioympäristöstä selvitettiin kansalaiskyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 1041 20–65-vuotiasta marraskuussa 2024. Kyselyn toteutti THL:n Käyttäytymisen ja viestinnän osaamiskeskus CUBE osana Informaatiohyvinvointia etsimässä -hanketta. Hankkeen rahoittaja on Sitra.
Lisätietoa
Kansalaisnäkökulmia informaatiohyvinvointiin
Yhteystiedot
Minttu Tikka
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7879
sähköposti: [email protected]
