Olemme siirtyneet koronapandemiasta uuteen vaiheeseen
Olemme siirtymässä Covid-19 koronavirus-pandemiasta endemiaan. Tämä tarkoittaa, että virusta esiintyy kaikkialla maailmassa jatkuvasti vaihtelevalla ilmaantuvuudella ja näemme kausivaihtelun mukaisesti toistuvia epidemioita. Hyvin todennäköisesti tämä tulee jatkumaan vuosi vuodelta.
”Tähän on sopeutettava myös terveydenhoitojärjestelmän, jotta muu ihmisten tarvitsema välttämätön hoito ei kärsisi”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvaajat-osaston johtaja Mika Salminen.
Viruksen kiertoa ei nykytiedon perusteella ja käytettävissä olevin keinoin pystytä pysäyttämään. Lisäksi SARS-CoV2 on osoittautunut herkästi muuntautuvaksi virukseksi, joka 3–6 kuukauden välein tuottaa uuden muunnoksen. Se leviää nopeasti läpi maailman ja syrjäyttää aiemmat versiot viruksesta. Suomessa käytettävät rokotteet estävät kuitenkin hyvin tehokkaasti vakavaa tautia ja kuolleisuutta.
”Globaalisti erittäin suuri osa väestöstä on joko rokotettu ainakin kahdella annoksella, on saanut tartunnan tai molemmat. Tapauskuolleisuus ja -sairastavuus on useimmissa maissa laskenut huomattavasti, ja epidemian leviämistä rajoittavista laajoista ja yhteiskuntien toimintaa huomattavasti haittaavista sulku- ja rajoitustoimista on voitu laajasti luopua”, kertoo Mika Salminen.
Suomessa on tähän mennessä todettu lähes 1,2 miljoonaa laboratoriovarmistettua koronavirustapausta. Tämä vastaa noin 21 prosenttia koko väestöstä, mutta todellinen luku lienee ainakin kaksinkertainen, ellei korkeampikin. Monessa EU-maassa on arvioitu, että jopa valtaosa väestöstä olisi jo saanut tartunnan, ja moni on sairastanut taudin useaan kertaan.
Korkea ikä ja useat krooniset elimistöä heikentävät sairaudet lisäävät kuoleman riskiä hengitystieinfektion yhteydessä, ja Covid-19 taudilla tämä ikäriippuvuus on erityisen selvää. Mikäli kuitenkin on saanut kaikki suositellut rokoteannokset, kuoleman ja vakavan sairastumisen riski laskee hyvin voimakkaasti.
Laskeva kuoleman riskin trendi on nähtävissä lähes kaikissa EU- ja Euroopan talousalueen maissa. Jos vertaillaan pandemian aikaista ja väestöön suhteutettua kuolemien määrää, vain Norjassa ja Islannissa koronaan liittyviä kuolemia on ollut vähemmän kuin Suomessa. Maiden välinen vertailu ei kuitenkaan ole suoraviivaista johtuen erilaisesta ikärakenteesta, esimerkiksi Norjassa väestö on huomattavasti Suomea nuorempaa.
Lisätiedot:
Johtaja Mika Salminen
[email protected]
Tutkimusprofessori Markku Peltonen: Väestön ikärakenteen ja terveydentilan vaikutus maiden väliseen kuolleisuuden vertailuun
[email protected]
Johtava asiantuntija Sirkka Goebeler: Virallisten kuolinsyytilastojen muodostuminen
[email protected]
Taustoittavan mediainfon (27.7.2022) materiaalit (THL:n Aineistopankki)
Materiaalipankin esitystiedoston sivulla 17 on ollut virhe vuoden 2022 tapauskuolleisuusluvuissa. Virhe ei vaikuta taustoittavassa tilaisuudessa esitettyihin johtopäätöksiin. Esitystiedon luvut on korjattu 29.7.2022.
