Hyppää sisältöön

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laadun seurantaa kehitetään kansallisesti – tavoitteena on yhdenvertainen hoito

Julkaisuajankohta 23.6.2021

Hoitaja juttelee vanhuksen kanssa.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laadun seurantaa kehitetään selvittämällä, millaisilla tiedoilla hoidon laatua ja suositusten toteutumista voidaan seurata kansallisesti ja miten tieto pitäisi kerätä. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki saavat laadukasta palliatiivista hoitoa, kun sitä tarvitsevat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vetämä laatutietohanke on edennyt pilottivaiheeseen, jossa selvitetään, kuinka nykyisiä tietoja voidaan hyödyntää laatuindikaattoreina.

Palliatiivinen hoito kuuluu terveydenhuollon eri tasoille yliopistosairaaloista terveyskeskuksiin sekä kotihoidon ja sosiaalihuollon asumisyksiköiden toimintaan. Siksi myös laadun seurantaan tarvitaan erityyppisiä tietoja. 

”Laadun seurannassa on huomioitava hyvin erilaiset potilasryhmät. Palliatiivista hoitoa voi tarvita syöpää sairastava lapsi, työssä käyvä aikuinen tai muistisairas ikäihminen”, kertoo johtava asiantuntija Teija Hammar.

Tietoa pyritään hyödyntämään paremmin, mutta myös uutta tietoa tarvitaan 

Valtakunnallinen laadun seuranta on tarkoitus koostaa alueilla kirjattavista tiedoista. Hankkeen pilottitutkimuksella selvitetään, kuinka nykyisiä rekisteritietoja voidaan hyödyntää palliatiivisen hoidon laadun seurannassa. 

”Nykyään palliatiivisesta hoidosta kerättävää tietoa on niin niukasti, että se ei riitä kokonaiskuvan luomiseen. Suositusten toteutumista ei siksi voida seurata kansallisesti. Hoidon laadun ja palvelujärjestelmän parantamiseksi tarvitaan pitkän aikavälin seurantatietoa, ja hankkeessa selvitetään, miten tätä pitäisi kerätä”, sanoo Hammar.

Palliatiivinen hoito tuodaan näkyväksi toimenpidekoodeilla

Hankkeessa on suunniteltu uusia toimenpidekoodeja palliatiivisen hoidon tarpeisiin. Toimenpidekoodit ovat yksi tapa kirjata hoitoa.

”Nykyisillä toimenpidekoodeilla ei päästä täysin käsiksi palliatiiviseen hoitoon, ja siksi työryhmä ehdottaa siihen omia koodeja. Näin täydennetään hoidosta saatavia tietoja. Toimenpidekoodeilla seurataan esimerkiksi, kuinka paljon potilaille tehdään elämän loppuvaiheen ennakoivia hoitosuunnitelmia, jotka ovat olennaisia laadukkaan palliatiivisen hoidon kannalta”, kertoo tutkija Pirita Forsius.

Kirjaaminen myös ohjaa laadukkaaseen hoitoon.

Toimenpidekoodien soveltuvuutta palliatiivisen hoidon laatuindikaattoreiksi testataan pilottitutkimuksella. Tavoitteena on selvittää, miten toimenpidekoodeilla kirjattu tieto kertoo laadusta ja voidaanko tietoa hyödyntää kansallisesti. 

Uusien toimenpidekoodien käyttöönotosta päättää THL:n koodistopalvelu.

Laatukäsikirja tukee yksiköiden laadun seurantaa 

Yksiköiden työn tueksi hankkeessa tehdään laatukäsikirjaa. Sitä on tarkoitus käyttää sekä omavalvonnan että valvonnan tukena. Laatukäsikirja perustuu palliatiivisen hoidon laatukriteereistä johdettuihin laatuindikaattoreihin. 

”Laatukäsikirjan avulla yksiköiden laatutyö on helppo kuljettaa käsi kädessä kansallisten suositusten kanssa. Käsikirja myös ohjaa työntekijöiden toimintaa”, kertoo Hammar.

Hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun. 

Lisätietoja

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatutieto -projekti (THL)

Laatutietoprojektin pilottitutkimukset (THL)

Suositus palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisestä ja laadun parantamisesta (STM) 

Teija Hammar
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7149
[email protected]

Pirita Forsius
tutkija
puh. 029 524 7370
[email protected]

Ikääntyminen Ikääntyminen