Peruskoulujen terveellisyys ja turvallisuus tarkastetaan valtaosin lain edellyttämällä tavalla – katso kuntasi tilanne
Peruskoulujen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastaminen säännöllisesti on parantunut merkittävästi 2010-luvun aikana. Vuonna 2019 jo 83 prosenttia peruskouluista kertoi, että tarkastus oli tehty Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkastusväliksi määrätyn kolmen vuoden aikana. Vuonna 2015 näin oli tarkastettu vain 55 prosenttia peruskouluista.
Myönteisestä kehityksestä huolimatta ilmoitti lähes viidennes (18 %) kouluista edelleen vuonna 2019, että tarkastus oli joko tekemättä, sitä ei oltu tehty sovitussa aikataulussa tai tietoa tarkastuksen tekemisestä ei ollut. Tiedot koulujen tarkastuksista käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2019 peruskouluille tekemästä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2019 -tiedonkeruusta.
Koulujen ilmoitusten mukaan tarkastuksiin ovat yleensä osallistuneet rehtorit, kiinteistön omistajan tai huollon edustajat, terveystarkastaja, kouluterveydenhuolto, koulun työsuojeluvaltuutettu, opettajien edustaja ja työterveyshuolto.
Koulut tarkastetaan vaihtelevasti eri puolilla Suomea
Viimeisen kolmen vuoden aikana tarkastettujen koulujen osuus oli pienin Kymenlaaksossa (65 %) ja suurin Varsinais-Suomessa (91 %). Suuret vaihtelut kertovat viranomaistoiminnan eroista eri alueilla.
”Voi sanoa, että meillä ei ole varmuutta, kuinka hyvin lasten ja nuorten yhdenvertainen oikeus turvalliseen ja terveelliseen kouluympäristöön toteutuu eri puolella Suomea”, arvio THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola tiedonkeruun tuloksia.
Voit katsoa yksittäisen kunnan tai koulun tilanteen syöttämällä sen nimen TEAviisarin hakukenttään:
TEAviisari – terveydenedistämisen vertailutietojärjestelmä
Katso koulujen terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastusten toteutuminen kunnissa:
Karttakuva koulujen tarkastusten toteutumisesta TEAviisarissa
Kouluympäristö tarkastetaan kattavammin kuin yhteisön hyvinvointi
Koulujen tarkastuksissa on kiinnitetty eniten huomiota koulun tilojen ja piha-alueen terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Erityisesti korostuivat meluun, valaistukseen, lämpötilaan ja ilmanvaihtoon liittyvät asiat, joissa tarkastuksissa oli todettu paljon puutteita. Havaituista puutteista vain osa ilmoitettiin korjatuksi syksyllä 2019.
Kouluyhteisön hyvinvointiin liittyvät asiat huomioitiin tarkastuksessa heikommin. Koulun työrauha sekä väkivalta-, häirintä- ja kiusaamisasioiden arviointi oli sisältynyt tarkastukseen yli puolessa kouluja. Myös näissä todetut puutteet odottivat osin vielä toimenpiteitä.
Oppilaiden ja huoltajien osallisuudessa kehitettävää
Tarkastuksia oli tehty kymmenen vuoden seuranta-aikana yhä paremmin monialaisesti, eli usean eri alan asiantuntijan yhteistyönä. Oppilaiden ja huoltajien osallistuminen oli yli kaksinkertaistunut, mutta oli edelleen vähäistä. Vain neljäsosa (23–27 %) kouluista ilmoitti heidän olleen mukana viimeisimmässä tarkastuksessa.
Kouluympäristön ja yhteisön tarkastus on Marke Hietanen-Peltolan mukaan käyttökelpoinen työkalu oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseen ja hyvä lähtökohta koulun yhteisölliselle opiskeluhuoltotyölle: ”Koulun opiskeluhuoltoryhmällä on tärkeä tehtävä yhteisön hyvinvointia tukevien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.”
Lähde: Marke Hietanen-Peltola ja Kirsi Wiss, Kouluympäristön ja -yhteisön tarkastusten toteuttaminen on parantunut – tilannetieto tukee yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä. Tutkimuksesta tiiviisti 9/2021, THL.
Lisätietoja:
Marke Hietanen-Peltola
ylilääkäri
Puh. 029 524 7294
Kirsi Wiss
projektipäällikkö
Puh. 029 524 7705
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
[email protected]
Aikaisemmin aiheesta:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa – TEA 2019. Tilastoraportti 15/2020, THL.
Marke Hietanen-Peltola ja Ulla Korpilahti (toim.), Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos - Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen. Ohjaus 7/2015, THL.
