Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja yksinäisyys lisääntyivät merkittävästi korona-aikana
Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten kokema ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat yleistyneet merkittävästi, ja tyttöjen ja poikien väliset erot ovat ahdistuksen kokemuksessa suuret, kertovat keväällä tehdyn Kouluterveyskyselyn 2021 ensimmäiset tulokset.
Niiden 8.- ja 9.-luokkalaisten osuus, jotka kertoivat kevään kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, on lisääntynyt merkittävästi aiempiin Kouluterveyskyselyihin nähden. Vuoden 2021 kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta raportoi 19 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista. Tytöt (30 %) kokivat ahdistuneisuutta huomattavasti yleisemmin kuin pojat (8 %). Vuosina 2013–2019 ahdistuneisuutta oli kokenut 16–20 prosenttia tytöistä, 6 prosenttia pojista ja 11–13 prosenttia kaikista vastaajista.
Tytöt ovat raportoineet jo aiemmissa Kouluterveyskyselyissä lisääntyvästi ahdistuneisuudesta ja poikia enemmän. Kevään 2021 kyselyn edellisiä kyselyjä korkeammissa luvuissa näkyy todennäköisesti pandemian vaikutus, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä. Tytöt ovat olleet poikia enemmän huolissaan pandemiasta, erityisesti läheisten sairastumisen mahdollisuudesta. Etäopiskelu ja rajoitustoimet ovat vaikuttaneet tyttöihin poikia voimakkaammin.
”On tärkeää selvittää ahdistuneisuuden taustatekijöitä ja löytää ne oppilasryhmät, jotka ovat kaikkien haavoittuvimpia. Tästä saamme lisää selvyyttä, kun kyselyn aineistoa ryhdytään analysoimaan tarkemmin syksyllä”, kertoo Aalto-Setälä.
Myös yksinäisyyden kokemus on lisääntynyt
Myös itsensä yksinäiseksi tuntevien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus on kasvanut viime vuosina. Vuosina 2017–2019 itsensä yksinäiseksi tunsi 10–11 prosenttia, vuoden 2021 keväällä 16 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista. Tytöt (22 %) tunsivat itsensä yksinäisiksi yleisemmin kuin pojat (9 %). Nuoret kokivat myös terveytensä aiempaa heikommaksi. Vuonna 2021 joka neljäs (26 %) 8.- ja 9.-luokkalainen koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, kun vuosina 2006–2019 näin koki vajaa viidennes (16–21%) nuorista.
Aalto-Setälän mukaan korona-aika on ollut nuorille raskasta. Siihen on liittynyt paljon epävarmuutta, arjen struktuurien vähenemistä ja yksinoloa, kun nuorten koulunkäyntiä, vapaa-aikaa ja harrastuksia on rajoitettu voimakkaasti. Samanaikaisesti opiskeluhuoltopalvelut ovat olleet käytössä vain rajoitetusti.
”Suurin osa nuorista pärjää hyvin pandemian jälkeenkin. Koulujen yhteisöllinen tuki ja erilainen ryhmä- ja harrastetoiminta tukevat paluuta tavallisempaan ja ikävaiheen mukaiseen arkeen”, arvioi Aalto-Setälä. ”Erityistä huomiota ja tukitoimia tarvitsevat nyt ne nuoret, joilla jo entuudestaan on ollut erilaisia haasteita, joko opillisia tai mielenterveyteen liittyviä.”
Aalto-Setälän mukaan nyt on tärkeää panostaa nuorten yhteiseen toimintaan ja nuorisotyöhön kunnissa. Lisäksi tulee varmistaa opiskeluhuoltopalveluiden riittävyys ja kehittää nuorten mielenterveyden lähipalveluita. ”Tämä muutos on käynnistetty jo ennen pandemiaa, osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.”
Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyyn vastasi 109 138 perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilasta (87 %), 94 383 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta (77 %), 47 410 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (65 %) sekä 23 234 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (arviolta 35 %).
Muut Kouluterveyskyselyn tulokset julkaistaan THL:n tulospalvelussa ja Hyvinvointiareena-koulutustapahtumassa syyskuussa 2021. Oppilaitoskohtaiset tulokset valmistuvat loppuvuonna 2021.
Kouluterveyskyselyn 2021 KUVA-mittaristoon kuuluvat indikaattorit Sotkanetissä
Mielen hyvinvointi koronaepidemian aikana
Lisätietoja nuorten mielenterveydestä:
Terhi Aalto-Setälä
ylilääkäri, THL
puh. 029 524 7437
Olli Kiviruusu
tutkimuspäällikkö, THL
puh. 029 524 8323
Lisätietoja Kouluterveyskyselystä:
Anni Matikka
tutkija, THL
puh. 029 524 7322
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
[email protected]
