Pohjoismainen tutkimus: Iäkkäät ja vaikeasti immuunipuutteiset hyötyivät merkittävästi varianttiräätälöidyistä koronarokotteista
Tuoreiden pohjoismaisten tutkimusten mukaan iäkkäät ja vaikeasti immuunipuutteiset hyötyivät merkittävästi varianttiräätälöidyistä koronarokotteista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi varianttiräätälöityjen koronarokotteiden suojatehoa iäkkäillä ja vaikeasti immuunipuutteisilla kahdessa laajassa rekisteripohjaisessa tutkimuksessa, jotka tehtiin yhteistyössä Ruotsin Lääkeviranomaisen ja tanskalaisen Statens Serum Instituutin kanssa.
Ensimmäisessä tutkimuksessa arvioitiin viime syystalven tehosterokotteena tarjotun varianttiräätälöidyn XBB.1.5-koronarokotuksen suojatehoa 65 vuotta täyttäneillä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.
Tutkimuksessa oli mukana lähes 1,9 miljoonaa koronarokotuksen lokakuussa 2023 – helmikuussa 2024 saanutta vähintään 65-vuotiasta ja yhtä monta saman ikäistä verrokkihenkilöä.
XBB.1.5-rokotuksen saaneilla todettiin 930 koronataudista johtuvaa sairaalahoitoa, kun taas verrokkihenkilöillä todettiin 2 551 koronataudista johtuvaa sairaalahoitoa. Rokotus vähensi koronataudista johtuvaa sairaalahoidon riskiä 61 prosentilla (95 %:n luottamusväli 46–75 %). Suojaa arvioitiin 12 viikon seurannassa rokotuksen jälkeen.
Rokotuksen saaneista 301 kuoli 30 päivän aikana koronainfektion toteamisesta. Verrokkiryhmässä kuolemia oli vastaavana aikana 1 326. Rokotustehokkuus kuolemaa vastaan 30 päivän aikana koronainfektion toteamisesta oli 78 prosenttia (95 %:n luottamusväli 69–87 %).
”Suojateho koronan aiheuttamaa sairaalahoitoa ja koronainfektion jälkeistä kuolemaa vastaan 65 vuotta täyttäneillä oli samaa luokkaa sukupuolesta ja iästä riippumatta. Samanaikaisesti annettu influenssarokotus ei heikentänyt XBB.1.5-rokotuksen suojatehoa”, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Eero Poukka.
Kaikkein iäkkäimmillä koronarokotukset kuitenkin vähensivät sairaalahoitoa vaativia koronatapauksia eniten. Riskiero kertoo, kuinka paljon vähemmän koronasairaanhoitotapauksia oli seuranta-aikana XBB.1.5-rokotuksen saaneissa 100 000 henkilöä kohden.
Sairaalahoitoon joutumisen riskiero 65–74-vuotiaiden rokotettujen ja verrokkien välillä oli -86 (95 % luottamusväli -160 – -13) ja 75-vuotiailla ja sitä vanhemmilla -195 (95 %:n luottamusväli -272 – -118) per 100 000 henkilöä.
”Riskiero kuvaa paremmin yksilön saamaa hyötyä rokotuksesta kuin rokotusten suojateho”, Poukka lisää.
Vaikeasti immuunipuutteisista iäkkäimmät hyötyivät koronarokotuksista eniten
Toisessa tutkimuksessa arvioitiin BA.4–5- ja BA.1-varianttiräätälöityjen koronarokotteiden suojatehoa vaikeasti immuunipuutteisilla aikuisilla syyskuun 2022 ja lokakuun 2023 välisenä aikana.
Tutkimuksen asetelma oli samanlainen kuin ikääntyneitä koskevassa tutkimuksessa, eli varianttiräätälöidyn rokotuksen saaneella oli verrokkihenkilö. Varianttiräätälöidyn rokotuksen saanutta ja verrokkihenkilöä seurattiin yhdeksän kuukauden ajan.
Tutkimuksen mukaan BA.4–5-varianttiräätälöidyn rokotuksen suojateho sairaalahoitoa vastaan vaikeasti immuunipuutteisilla oli 34 prosenttia (95 %:n luottamusväli 7–61 %) ja riskiero -224 (95 %:n luottamusväli -412 – -36) per 100 000 henkilöä. BA.1-varianttiräätälöidyn rokotuksen osalta suojateho oli 43 prosenttia (95 %:n luottamusväli 31–54 %) ja riskiero -385 (95 %:n luottamusväli -673 – -97
Riskiero alle 70-vuotialla BA.4–5 rokotuksen saaneilla ja verrokeilla oli -93 (95 %:n luottamusväli -302 – 117) ja 70-vuotiailla ja vanhemmilla -323 (-543 – -104).
”Vaikeasti immuunipuutteisista iäkkäät hyötyvät eniten koronarokotuksista ja riski vaikealle koronataudille on heillä merkittävästi suurempi kuin valtaväestöllä. Kuitenkin tässäkin ryhmässä vaikean koronataudin riski on merkittävästi pienentynyt verrattuna koronapandemian aikaan”, sanoo tutkimusprofessori Tuija Leino.
”Tässä tutkimuksessa rokotustehokkuuden havaittiin heikkenevän jonkin verran ajan myötä. Siksi koronarokotukset kannattaa toistaiseksi ajoittaa vuosittain ennen suurinta tartuntahuippua, joka tyypillisesti on syystalvella”, Leino lisää.
Tutkimukset olivat Euroopan lääkeviranomaisen (EMA) rahoittamia.
Lisätiedot
Eero Poukka
asiantuntijalääkäri
THL
puh. 029 524 7956
[email protected]
Tuija Leino
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8787
[email protected]
