Psykiatrian sairaalapaikkojen väheneminen on pysähtynyt - akuuttiosastojen kuormitus on korkea
THL:n tuoreen selvityksen mukaan Suomessa oli vuonna 2023 yhteensä 3006 ympärivuorokautista psykiatrista osastopaikkaa. Määrä on pysynyt lähes samana vuodesta 2021, mikä viittaa siihen, että psykiatrian sairaalapaikkojen nopea väheneminen on pysähtynyt. Vuosina 2015–2021 sairaalapaikkojen määrä laski merkittävästi, jopa 41,3 prosenttia.
THL antoi tuolloin suosituksen toimenpiteistä psykiatristen hoitopaikkojen riittävyyden ja laadun varmistamiseksi. Uusin selvitys tehtiin kyselynä hyvinvointialueille maaliskuussa 2024.
Akuuttiosastojen kuormitus on korkea ja hoitojaksot lyhyitä
Kyselyn perusteella psykiatrian akuuttiosastojen kuormitus on huomattavaa. Aikuisten ympärivuorokautisten akuuttiosastojen käyttöaste oli keskimäärin 88,3 prosenttia, mutta yksittäisen osaston vuoden keskiarvo oli suurimmillaan 157,1 prosenttia.
Keskimäärin kolmasosa hoitojaksoista oli alle neljän päivän mittaisia. Suurimmillaan näiden lyhyiden hoitojaksojen osuus oli lähes 90 prosenttia osaston kaikista vuoden 2023 hoitojaksoista. Nuorten osastoilla vaihtuvuus ja kuormitus olivat vain hiukan alhaisempia.
”Luvut osoittavat, että potilaat vaihtuvat akuuttiosastoilla erittäin nopeasti. Tästä herää huoli siitä, saavatko potilaat riittävää hoitoa, tulevatko läheiset riittävästi kuulluksi ja jaksaako henkilöstö tällaista kuormitusta”, pohtii selvityksen tehnyt ylilääkäri Outi Linnaranta THL:ltä.
Kehittämistyöstä hyviä tuloksia
Pelkkä osastopaikkojen lukumäärä asukaslukuun suhteutettuna ei kerro, koetaanko määrä hyvinvointialueella riittäväksi. Siihen vaikuttaa esimerkiksi se, miten sairaalahoitoa on onnistuttu korvaamaan monipuolisemmilla avohoidon palveluilla.
”Kyselyn vastauksissa voi nähdä tavoitteellisen kehittämistyön hyviä tuloksia: siellä missä kehitystyötä kuvataan laajasti, paikkojen koetaan riittävän todennäköisemmin”, kertoo Linnaranta.
Linnarannan mukaan myönteinen viesti kyselystä on se, että kehittämiseen ja arviointiin otetaan yhä useammin mukaan sekä potilaat, läheiset, muut viranomaiset kuin kolmas sektorikin. Erityistä huomiota on sen sijaan kiinnitettävä kehitystyön vakiinnuttamiseen sekä esimerkiksi päihde- ja asumispalveluiden asiakkaiden tasavertaiseen pääsyyn terveydenhuollon palveluihin.
Lasten ja nuorten palvelut huolenaiheena
Lasten ja nuorten psykiatriset sairaalapaikat ovat vähentyneet huomattavasti ja paikat on keskitetty, mikä on perheille vaativa tilanne. Linnaranta korostaa, että lasten ja nuorten palveluita tulee kehittää entistä asiakaslähtöisemmin koko maassa.
”Kun nuori sairastuu psyykkisesti, erityistä huomiota on kiinnitettävä psykiatrian avohoidon ja lastensuojelun sosiaalityön välisen yhteistyön tiivistämiseen. Niin lapsen tulevaisuuden kuin kustannustenkin näkökulmasta parasta on, että tarjotaan tehostettua psykiatrista hoitoa ja samaan aikaan varmistetaan perheen kotiin saama tuki. Perheen ja kavereiden kanssa vietetty arki, opinnot ja hoidon jatkuvuus ovat toipumisen kannalta tärkeitä”, Linnaranta toteaa.
Lisätietoa
Outi Linnaranta
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 7517
[email protected]
