Psykoosipotilaiden hoidon jatkuvuus vaihtelee suuresti alueittain - ensimmäiset sairauskohtaiset laaturekisteritiedot julkaistu verkossa
Psykoosipotilaiden jatkohoidon toteutumisessa sairaalajakson jälkeen on Suomessa merkittäviä alueellisia eroja, selviää terveydenhuollon laaturekisterien tiedoista. THL on julkaissut ensimmäiset tiedot laaturekisterien tuloksista avoimesti verkossa. Laaturekisterit kuvaavat potilaiden saaman hoidon laatua ja vaikuttavuutta asiakas- ja potilasryhmäkohtaisesti.
”Psykoosipotilaan ensimmäinen avohoidon käynti saattaa toteutua joko viikon kuluttua siitä, kun hän on päässyt pois sairaalasta, tai ensikäyntiin voi kulua jopa useita viikkoja. Jos avohoidon alkaminen viivästyy, riski päätyä uudestaan sairaalahoitoon kasvaa”, kertoo tutkimusprofessori Jaana Suvisaari THL:stä.
Suvisaaren mukaan tiedot ovat merkittäviä psykoosiin sairastuneiden hoidon parantamiseksi.
”Avohoidon käynnille pitäisi päästä koko maassa mahdollisimman nopeasti. Tällä voidaan tukea potilaan sitoutumista hoitoon ja toisaalta hänen vointinsa mahdollinen heikentyminen voidaan todeta nopeasti. Sairaalahoitojaksot ovat nykyään pääsääntöisesti lyhyitä, ja viiveetön ja tiivis avohoito sairaalahoidon jälkeen on siksi erityisen tärkeää.”
Raportointisivustolla kuuden sairauskohtaisen laaturekisterin tietoja
Laaturekisterien raportointisivustolle on kerätty tähän mennessä tietoa kuuden sairauskohtaisen laaturekisterin tuloksista. Psykoosien hoidon ohella sivuilla on diabeteksen, HIV:n, reuman, munuaistautien ja selkärekisterin tuloksia.
Kustakin rekisteristä on mukana 1–5 tulosindikaattoria, jotka kuvaavat potilaiden saamaa hoitoa ja sen vaikutuksia.
Esimerkiksi diabetesrekisterin mukaan 25–74-vuotiaista tyypin 1 diabeetikoista 44 prosentilla on sokeritasapainossa selvästi parannettavaa tällä hetkellä.
”Saman ikäisistä kohtalaisen tai suuren riskin tyypin 2 diabetespotilaista 41 prosentilla LDL-kolesteroli ei puolestaan ole hoitotavoitteessa, lisää ylilääkäri Saara Metso Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
”Laaturekisterien tuottama tieto mahdollistaa vertaiskehittämisen, minkä avulla diabeteksen hoitoa voidaan tehokkaasti yhdenmukaistaa eri puolilla maata”, hän jatkaa.
Laaturekisteritieto välttämätöntä hyvinvointialueille
Laaturekistereihin kerätyn tiedon avulla potilaiden saaman hoidon laatua voidaan järjestelmällisesti seurata ja vertailla alueellisesti ja kansallisesti.
Uudet hyvinvointialueet tarvitsevat tietoja, jotta ne pystyvät järjestämään alueellaan mahdollisimman vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja käyttämään rahansa järkevästi.
”Sote-uudistuksen tavoitteena on laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut riippumatta siitä, missä päin maata ihminen asuu. Laaturekisterien tuottama tieto on välttämätöntä tämän tavoitteen saavuttamiseksi”, sanoo THL:n laaturekisteriprojektin johtaja Jonna Salonen.
Laaturekisterit osaksi THL:n pysyvää toimintaa
Ensi vuoden alusta alkaen THL:n rekisterinpidolliselle vastuulle tulee yhdeksän terveydenhuollon kansallista laaturekisteriä.
Sosiaali- ja terveysministeriö antoi laaturekistereistä asetuksen syyskuussa. Asetus ja viime kevään kehysriihessä THL:n laaturekisteritoiminnalle osoitettu rahoitus mahdollistavat laaturekisterien pitkäjänteisen kehittämisen.
Ensi vuonna kaikki yhdeksän laaturekisteriä rakentavat lisää laadun seurantaan sopivia mittareita. Luotettavan mittariston kehittäminen vaatii aikaa, ja työtä tekee laaja asiantuntijoiden joukko.
”Tavoitteenamme on saada tuotettua ensi vuonna uusia tulosraportteja. Ennen raporttien julkaisemista avoimesti verkossa niitä esitellään muun muassa sote-ammattilaisille heille tarkoitetuissa vertaiskehittämistilaisuuksissa, Salonen sanoo.
Lisätietoja:
Laaturekisterien raportointisivusto
Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit
Jaana Suvisaari
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 8539
jaana.suvisaari(at)thl.fi
Saara Metso
ylilääkäri
Tampereen yliopistollinen sairaala
p. 040 531 0154
saara.metso(at)pshp.fi
Jonna Salonen
laaturekisteriprojektin johtaja, ylilääkäri
THL
p. 029 524 7171
jonna.salonen(at)thl.fi
