Puolella alle 30-vuotiaista huumemyrkytykseen kuolleista oli mielenterveyshäiriö
Alle 30-vuotiaiden huumekuolemat kytkeytyvät usein mielenterveysongelmiin: 51,5 prosentilla vuosien 2019–2021 aikana huumemyrkytykseen kuolleista nuorista oli jokin mielenterveyshäiriö. Tämä käy ilmi Ulos epätoivosta -hankkeen tuoreesta raportista, jossa tarkastellaan kolmen vuoden ajalta kaikkien alle 30-vuotiaiden nuorten huumekuolemien olosuhteita ja taustatekijöitä.
Huumemyrkytykseen kuolleista nuorista neljä viidestä oli miehiä, mutta alaikäisten joukossa tyttöjen ja poikien määrät olivat yhtä suuret.
”Nuorten huumemyrkytykset liittyvät usein pidempään jatkuneeseen päihteiden käyttöön ja hankaloituneeseen elämäntilanteeseen. Huumekuolemat ovat ennenaikaisia ja ehkäistävissä olevia kuolemia, ja erityisesti nuorten kohdalla menetettyjen elinvuosien ja inhimillisen tragedian määrä on suuri”, sanoo erityisasiantuntija Sanna Rönkä THL:stä.
Mielenterveyshäiriöistä kärsineiden nuorten suuri osuus huumemyrkytyskuolemissa korostaa tarvetta tarjota palvelujärjestelmässä hoitoa kokonaisvaltaisesti.
"Kun terveydenhuollossa tunnistetaan päihdehäiriö, on tärkeää saada siihen asianmukaista hoitoa ja samaan aikaan huolehtia mahdollisten muiden sairauksien hoidosta. On vältettävä tilannetta, jossa nuoria pompotellaan luukulta toiselle. Päihdehäiriön tunnistaminen ei saisi myöskään olla este saada hoitoa mielenterveyden ongelmiin”, painottaa THL:n ylilääkäri Margareeta Häkkinen.
Nuorten huumemyrkytyskuolemat tapahtuvat tyypillisesti seurassa
Raportin mukaan huumemyrkytykseen kuollut nuori oli tyypillisesti yksityisasunnossa ja jonkun seurassa. Mitä nuoremmasta henkilöstä oli kyse, sitä todennäköisemmin hän oli muiden seurassa kuollessaan. Noin kolmasosassa näistä tilanteista muut paikalla olijat olivat hereillä, joten avun hälyttäminen ajoissa olisi ollut mahdollista.
”Huumekuolemien olosuhteet osoittavat, että huumeita käyttävien palveluissa olisi tärkeää lisätä neuvontaa esimerkiksi myrkytystilanteen tunnistamisesta, avun hälyttämisestä ja maallikkoelvytyksestä. Terveysneuvonnan lisääminen olisi yksinkertainen keino, jota on mahdollista viedä jo olemassa oleviin palveluihin”, Rönkä toteaa.
Lähes joka kymmenennellä huumemyrkytykseen kuolleella oli tiedoissaan maininta aikaisemmasta myrkytyksestä. Tällaisessa tilanteessa hoitojakson yhteydessä tehtävä interventio ja hoitoonohjaus esimerkiksi päihdehoitajan konsultaation muodossa voisi olla tehokas.
”Kun menehtyminen on ollut lähellä ja huumeita käyttävä on kohdannut huumeiden käytön vakavat terveysriskit, voi hoitoon motivoinnille olla mahdollisuuksia”, Rönkä sanoo.
Kolmen vuoden ajalta alle 30-vuotiaiden huumemyrkytyskuolemia oli yhteensä 300. Tutkimuksen aineistona käytettiin tapausten oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvitykseen liittyviä asiakirjoja.
Lisätietoja
Sanna Rönkä, Heta Konttinen, Margareeta Häkkinen & Karoliina Karjalainen. Nuorten huumemyrkytyskuolemien olosuhteet – Näkökulmia ehkäisyyn. Tutkimuksesta tiiviisti 24/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Sanna Rönkä
erityisasiantuntija
Puh: 029 524 7369
Sähköposti: [email protected]
Margareeta Häkkinen
ylilääkäri
Puh. 029 524 7865
Sähköposti: [email protected]
Ulos epätoivosta -hankkeen verkkosivut
