Rekisteritutkimus: Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat sidoksissa vanhempien sosioekonomisen asemaan
Ylipaino ja lihavuus ovat yleisempiä lapsilla ja nuorilla, joiden perheillä on matalampi sosioekonominen asema, selviää THL:n tuoreesta tutkimuksesta. Sosioekonomista asemaa tarkasteltiin vanhempien koulutuksen sekä kotitalouden tulojen ja asuinpaikan mukaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden sekä asuinpaikan välistä yhteyttä.
Ylipaino ja lihavuus olivat yleisempiä lapsilla, joiden vanhemmilla oli vähän koulutusta sekä vähän tuloja, ja jotka asuivat maaseutumaisella alueella verrattuna korkeammin koulutettujen vanhempien sekä suurituloisempien ja kaupungeissa asuvien perheiden lapsiin ja nuoriin.
Esimerkiksi lihavuuden yleisyys oli 21 prosenttia alakouluikäisillä eli 7–12-vuotiailla pojilla ja 14 prosenttia tytöillä, joiden äideillä oli matala koulutus. Korkeasti koulutettujen äitien pojilla vastaava osuus oli 11 prosenttia ja tytöillä 6 prosenttia. Vastaava ero alakouluikäisten poikien ja tyttöjen lihavuuden yleisyydessä havaittiin myös isän koulutustason mukaan.
Pienituloissa perheissä alakouluikäisten poikien lihavuuden yleisyys oli 17 ja tytöillä 11 prosenttia, kun taas suurituloisimpien perheiden pojista vastaava osuus oli 9 ja tytöistä 4 prosenttia.
Maaseutumaisissa kunnissa asuvien alakouluikäisten poikien lihavuuden yleisyys oli 19 prosenttia ja tyttöjen 13 prosenttia. Kaupunkimaisissa kunnissa asuvilla pojilla vastaava osuus oli 14 ja tytöillä 8 prosenttia.
Rekisterit ovat merkittävä ja kustannustehokas tietolähde tutkimukselle
Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa vanhempien sosioekonomisen aseman sekä lasten ylipainon ja lihavuuden yleisyyden välisiä yhteyksiä yhdistämällä kahden kansallisen rekisterin, Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitukseen (Avohilmo) ja Tilastokeskuksen, tietoja.
Avohilmoon kertyy lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksista lasten pituus- ja painotietoja, jotka yhdistettiin Tilastokeskuksen tietoihin lapsen vanhempien sosioekonomisesta asemasta. Lisäksi tutkittiin ylipainon ja lihavuuden yleisyyden yhteyttä lasten ja nuorten asuinpaikan mukaan. Tutkimusaineisto kattoi yli 190 000 2–17-vuotiaan lapsen ja nuoren tiedot.
”Kansalliset rekisterit ovat merkittävä ja kustannustehokas tietolähde tutkimukselle. Näin kattavat rekisteritiedot lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä ovat kansainvälisestikin tarkasteltuna ainutlaatuisia. Tämä on mahdollistanut säännöllisen rekisteriseurannan lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä. Tutkimuksemme mukaan jatkossa on mahdollista laajentaa valtakunnallista seurantaa lasten ja nuorten vanhempien sosioekonomisen aseman mukaan”, sanoo kehittämispäällikkö Päivi Mäki THL:stä.
Sosioekonomisia eroja ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä väestötasolla selittävät muun muassa elintavat, yleinen terveystietoisuus ja kulttuuriset tekijät. Tutkimuksen tulokset korostavat lasten ja nuorten terveyttä edistävien ja väestön terveyseroja kaventavien terveyspoliittisten päätösten sekä yhteiskunnallisten toimien tarvetta. Yhteiskunnallisia toimia ovat esimerkiksi terveysperusteinen verotus, epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen ja yhdyskuntasuunnittelu, joka tukee kaikkien lasten ja nuorten riittävää liikkumista ja terveyttä edistäviä ruokatottumuksia.
”Terveyspoliittisia päätöksiä ja yhteiskunnallisia toimia tehtäessä tulee huomioida väestöryhmien väliset terveyserot ja elinympäristön kehittäminen niin, että terveyttä edistävät elintavat ovat mahdollisimman helppoja ja mahdollisia kaikille lapsiperheille, sosioekonomisesta taustasta riippumatta”, Mäki toteaa.
Lisätietoa
Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2021 -tilasto.
FinLapset-rekisteri: Suomessa asuvien lasten, nuorten ja perheiden terveys ja hyvinvointi.
Hyvinvointi- ja terveyserot: Lihavuus.
Päivi Mäki
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8612
Tiina Laatikainen
tutkimusprofessori
puh. 029 524 8936
s.postit: [email protected]
