Riittävä tuki turvaa omaishoitajien jaksamisen – hyvinvointialueilla tarvitaan uudistuksia omaishoidon tukeen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ehdottamat omaishoidon tuen valtakunnalliset myöntämisperusteet (nk. Omakari-kriteerit) parantaisivat omaishoitajien asemaa, helpottaisivat omaishoidon tuen hallintaa ja yhtenäistäisivät käytäntöjä. Ehdotuksista on nyt tehty koonti, joka tarjoaa hyvinvointialueille keinoja omaishoidon vahvistamiseksi.
Omaishoidon tuen myöntämiskäytännöt ja omaishoitajille tarjottavan muun tuen tavat vaihtelevat hyvinvointialueittain, mikä asettaa omaishoitajat ja -hoidettavat eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella.
THL:n ehdotuksen mukaan hyvinvointialueiden olisi syytä yhdenmukaistaa esimerkiksi omaishoidon tuen myöntämisperusteita, palkkioluokkien määrää, hoito¬palkkioita, vapaiden myöntämistä ja mahdollisuutta pitää vapaita joustavasti.
”Omakari-kriteerit yksinkertaistavat ja helpottavat omaishoidon tuen myöntämistä. Samalla omaishoitajat hyötyvät siitä, että tuki ja vapaat eivät riipu asuinpaikasta, vaan perustuvat samoihin myöntämisperusteisiin koko Suomessa”, sanoo THL:n erikoistutkija Katja Ilmarinen.
Lakisääteiset vapaat auttavat jaksamaan – vapaiden pitoon tarvitaan uusia tapoja
THL:n selvityksen mukaan vain puolet omaishoitajista pitää lakisääteiset 2–3 vuorokauden vapaansa. Se lisää uupumisen riskiä. Jotta omaishoitajat saisivat taukoja sitovasta työstään, tarvitaan joustavia hoitojärjestelyjä.
”Hyvinvointialueiden on seurattava vapaiden käyttöä aktiivisesti. Jos vapaita ei pidetä, siihen tulisi puuttua”, Ilmarinen sanoo.
”Vapaiden pitämättömyyteen on monenlaisia syitä, joten ratkaisuilta vaaditaan yksilöllisyyttä ja omaishoitajien kuulemista”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Elina Lindström.
Uusia tapoja vapaiden pitämiseen on kehitteillä.
”Terveyden edistämisen määrärahahankkeissa pilotoidaan parhaillaan esimerkiksi kiertävää perhehoitoa, jossa perhehoitaja sijaistaa omaishoitajaa hoidettavan kotona”, Ilmarinen kertoo.
Omaishoito on yksi tapa järjestää välttämätön hoiva
Sopimusomaishoito korvaa hyvinvointialueilla merkittävän määrän kotihoitoa ja ympärivuorokautista palveluasumista. Ilman omaishoitajia hoidon kustannukset nousisivat jopa kolminkertaisiksi: aikuisten omaishoidon kustannukset ovat arviolta 418 miljoonaa euroa vuodessa, kun hoito muilla palveluilla järjestettynä maksaisi noin 1,25 miljardia euroa. Hoidon tarve lisääntyy väestön vanhetessa.
Kun omaishoitajia tuetaan riittävillä palveluilla, monet iäkkäät ja pitkäaikaissairaat voivat asua kotona pidempään. Se vähentää muiden palvelujen kuormitusta ja voi auttaa hyvinvointialueita hillitsemään sote-kustannuksia.
”Ikääntyneiden sopimusomaishoito voi yleistyä, kun omaishoitajat luottavat siihen, että heidän hoivatyönsä tunnistetaan. Omaishoidon tulisi näkyä hyvinvointialueiden strategioissa ja siihen tulisi panostaa, kun hyvinvointialueet päättävät palveluista”, Lindström sanoo.
”Useat hyvinvointialueet ovat jo tarttuneet Omakariin. Vielä laajempi käyttöönotto tukisi sopimusomaishoidon maltillista kasvua, mikä vastaisi osaltaan vanhuspalvelujen kasvavaan tarpeeseen. Omaishoito on monissa tilanteissa hyvinvointialueille hyvä ja kustannustehokas tapa järjestää lakisääteinen hoiva”, Ilmarinen sanoo.
Lisätiedot
Omaishoidon tuen kansalliset myöntämisperusteet: THL:n ehdotus
Katja Ilmarinen
erikoistutkija
THL
[email protected]
Elina Lindström
kehittämispäällikkö
THL
[email protected]
