Saattohoitoa tukevassa kotisairaalaverkostossa on aukkoja
Kotisairaalan tuki elämän loppuvaiheen hoitoon ei ole kaikkien saatavilla. Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tukeva kotisairaala puuttuu edelleen monilta alueilta.
Kotisairaalan asemaa iäkkäiden palvelujärjestelmässä ja palliatiivisessa hoidossa selvitettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Vanhuspalvelujen tila -seurannan kuntakyselyssä. Kyselyyn vastasivat kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden vanhuspalveluista vastaavat johtajat.
Sosiaali- ja terveysministeriön palliatiivisen hoidon ja saattohoidon suosituksen mukaan palliatiivisen kotisairaalaverkoston vahvistaminen on keskeistä, jotta hyvä hoito saadaan kaikkien ulottuville.
Palliatiivinen hoito on parantumatonta sairautta sairastavan ihmisen kokonaisvaltaista, moniammatillista ja aktiivista hoitoa, jonka tavoitteena on lievittää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe.
Palliatiivinen hoito ja saattohoito tuodaan potilaan luo
Palliatiivisen kotisairaalan tuella iäkkäät potilaat voivat asua pidempään kotona tai asumispalveluissa. Sen avulla erityistason palliatiivinen hoito voidaan tuoda potilaan luo, jolloin sitä ei tarvitse välttämättä hakea sairaalasta.
Kun iäkkäitä hoitavat yksiköt saavat konsultaatiotukea ja apua palliatiiviseen hoitoon erikoistuneelta kotisairaalalta, potilaita voidaan useimmissa tilanteissa hoitaa siellä missä he asuvat.
Näin vältetään tarpeettomia päivystyskäyntejä ja akuuttihoitoa. Palvelu liikkuu, ei potilas.
Kotisairaalaverkosto on laajentunut, muttei vielä vastaa suosituksia
Kuntakyselyn vastaajista 35 prosenttia kertoi, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tukeva kotisairaala ei toimi heidän alueellaan.
”Eniten kehitettävää kotisairaalaverkostossa näyttää olevan Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa, joissa alle kolmasosa vastaajista kertoi kotisairaalan toimivan alueellaan”, kertoo tutkija Pirita Forsius.
Kotisairaalat ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta vielä on matkaa suositusten mukaiseen tilanteeseen, jossa ne toimivat kohtuullisen matkan päässä kaikista palvelua tarvitsevista.
”Palliatiivisen hoidon erityistason palvelut ovat keskittyneet suuriin kaupunkeihin ja Etelä-Suomeen, ja kotisairaalaverkostoa kehittämällä voitaisiin parantaa alueellista yhdenvertaisuutta”, sanoo Forsius.
Niillä alueilla, joilla kotisairaalat toimivat, kotisairaalaa hyödynnetään lähes kaikissa kotihoidon yksiköissä. Myös tehostetussa palveluasumisessa kotisairaalaa käytetään yleisesti.
”Jatkossa olisi hyvä selvittää tarkemmin, millaisissa tilanteissa ja kuinka laajasti yksiköt hyödyntävät kotisairaalaa, jotta tarpeet tunnettaisiin paremmin”, sanoo Forsius.
Kotisairaala kuuluu palliatiiviseen palveluketjuun
Kotisairaala on olennainen osa sairaanhoitopiirin palliatiivista palveluketjua. Se yhdistää erityistason palliatiivisen hoidon ja perustason sote-palvelut ja auttaa näin yhdenvertaisten palvelujen järjestämisessä.
”Kaikkiin kuntiin ei tarvitse perustaa kotisairaalaa, jotta palveluketju toimisi. Ne voivat toimia usean kunnan yhteistyönä laajemmilla alueilla. Palliatiivisen hoidon osaamista voi lisätä ja jakaa ja yhteistyötä kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon kanssa tiivistää”, kertoo Forsius kehittämismahdollisuuksista.
Aiheesta lisää
Tutkimuksesta tiiviisti: Laadukas elämän loppuvaiheen hoito iäkkäiden palveluissa edellyttää kotisairaalan vahvistamista
Vanhuspalvelujen tila 2020 – palliatiivinen hoito ja saattohoito, Slideshare-esitys
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tukiverkosto kaipaa vielä vahvistusta, uutinen
Vanhuspalvelujen tila 2020 -tutkimuksen sivut, THL
Tiedä ja toimi: Elämän loppuvaiheen laadukas hoito turvataan kotisairaalaverkostolla
Suositus palliatiivisen hoidon tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa: Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti, STM
Lisätietoja
Pirita Forsius
tutkija
p. 029 524 7370
[email protected]
Teija Hammar
johtava asiantuntija
p. 029 524 7149
[email protected]
Hanna Alastalo
johtava tutkija
p. 029 524 8609
[email protected]
